Kuka olet, mistä tulet, minne olet menossa?
Mie olen Soja Murto, kansallispukuvalmistaja, kahden tyttären äiti ja yhden miehen vaimo. Kansallispukujen lisäksi teen sarafaaneja ja feresejä sekä kansanperinteestä ammentavia moderneja vaatteita ja asusteita. Tulin Kotkasta, asustelen Imatralla ja tässä on ihan hyvä, kiitos, en ole menossa mihinkään.
Kuinka kauan olet ollut yrittäjänä? Miten päädyit kansallispukujen pariin?
Yritykseni täytti helmikuussa 13 vuotta. Pitkästä vastahankaisuudesta huolimatta päädyin jatkamaan äitini työtä ja se on miulle täydellinen valinta. Äiti on tehnyt kansallispukuja työkseen koko elämäni ajan, joten olen tavallaan kasvanut kansallispukuun sisälle. Kansallispukuja tehdessä en käytä ompelukonetta ollenkaan. Käsin ommellen materiaalin hallitsee koko ajan ja jokainen pisto paitsi kiinnittää, myös koristaa vaatetta. Kaunista käsialaa ei tarvitse piilottaa, vaan ompeleen rytmi tuo puvulle persoonaa, jota koneellisesti ei voi tehdä. Kansanomainen työskentelytapa on myös armollinen. Taito ei ole virheettömyyttä vaan sitä, että osaa aina jatkaa niin, että poikkeama oikeastaan kuuluukin asiaan ja tuo vaatteelle tai kirjonnalle luonnetta.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Onkohan sellaista? Syön aamupalan tietokoneella seitsemän maissa. Vastailen sähköposteihin, kirjoittelen laskuja ja tarjouksia, päivitän blogia, Facebookia tai nettisivuja. Ompelen, kirjon tai kudon, mitä sitten onkin meneillään ja aina syödessä tai kahvitauolla istun tietokoneella jatkamassa toimistohommia. Työpäiväni päättyy yleensä joskus neljän maissa. Keskiviikkoisin opetan Imatran työväenopistossa kansallispukujen ompelua ja FolkJamia.
Mistä saat virtaa syksyn pimeinä aamuina?
Syksystä! Raikkaasta ilmasta, tunnelmasta, vesisateen happirikkaudesta ja arjen rutiinista. Syksy on miun ehdoton lempivuodenaika.
Lähtisitkö lomalle sukeltamaan, kiipeilemään vuorilla vai makoilemaan rannalle?
Näistä vaihtoehdoista sukeltamaan. Lomailemme pääasiassa kotimaassa ilman aikatauluja ja suunnitelmia asuntoautolla kurvaillen ja kaikki kohdalle osuvat mielenkiintoiset paikat koluten.
Mitä toivot tulevan syksyn/talven tuovan tullessaan?
Sain Etelä-Karjalan kulttuurirahastolta apurahan Väre-huivin kehittelyyn. Se on hyvässä vauhdissa ja toivon, että homma sujuu kuin tanssi ja saan myyntikanavat mukavasti auki. Toivon värikästä ja raikasta syksyä ja kunnollista talvea sopivalla lumimäärällä ja pakkasella niin, että voi hiihtää ja luistella sydämensä kyllyydestä.
Soja haastaa mukaan pitkäaikaisen ystävän ja yhteistyökumppanin Susannan Työhuoneelta. Ensi viikolla on Käsityökortteli -sivuston avajaiset ja haastattelen sivuston perustajaa Otto Aanmaata, Soja ja Susanna äänessä sitten seuraavalla viikolla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti