Jälleenmyynti saattaa olla joskus hankala juttu, erityisesti pienelle yksinyrittäjälle, joka kaiken kukkuraksi on vielä käsityöyrittäjä. Toisaalta, jos ei ole jälleenmyyjiä, niin silloin pitää itse kahlata kaikenlaisia tapahtumia myymässä omia tuotteitaan. Silloin jää tietenkin paljon vähemmän aikaa valmistaa uusia tuotteita, eikä meissä kaikissa asu pieni myyjä sisällä. Miksi ei siis keskittyisi siihen, missä on hyvä, eli niiden omien tuotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen ja jätä sitä myyntityötä jollekin toiselle, mieluiten ammattinsa osaavalle myyjälle?
Se on joskus helpommin sanottu kuin tehty. Pitää ensin tehdä pohjatyötä, kuten ihan alkajaisiksi miettiä, mitä tuotteita sinne jälleenmyyjälle yleensä kannattaa tarjota. Kun on sitten päässyt itsensä kanssa yksimielisyyteen jälleenmyyntiin sopivista tuotteista, ne pitää hinnoitella. Melko todennäköistä nimittäin on, että pieni yksinyrittäjä on hinnoitellut ne liian pienellä katteella, eli sillä mitä niistä itse myyden pitää saada, jotta kulut tulevat katettua ja jäisi vielä hieman palkkaakin tehdystä työstä. Nyt pitää tietenkin ajatella, että myös se jälleenmyyjä haluaa saada itselleen jonkin siivun siitä myynnistä ja siitä, että tuotteet vievät hänen liikkeessään hyllytilaa. Tämä kohta onkin usein se, missä monella nousevat hiukset pystyyn. Ei olekaan niin helppo nostaa hintaa ja sitä alkaa pelätä, etteivät ne sitten kaupaksi menekään.
Kun sitten sekä tuotevalikoima, että hinnat ovat kohdallaan voi alkaa käymään läpi niitä mahdollisia jälleenmyyjiä. Millaiset liikeet sopivat niille omille tuotteille ja missä todennäköisemmin liikkuvat ne omat asiakkaat. Tässä kohdin joutuu kyllä helposti tekemään hakuammuntaa, tai sitten valitsee kaupungin ja lähtee liikkeelle tarkistamaan tilannetta paikanpäällä. Tähän asti kun on päässyt pitää enää ottaa yhteys potentiaaliseen jälleenmyyjään ja neuvotella tuotteensa myyntiin.
Haastattelin tästä kaikesta Ateljee Argenton omistajayrittäjä Marjo Vilkkulaa. Marjo sai yritykselleen apua, kuinka päästä eteenpäin. Tehtävälistan kärkeen tuli, kuinkas muuten kuin etsiä jälleenmyyjiä. Tämän Marjo kyllä oli tiennyt muutenkin, ja koko yrityksensä alkutaipaleen miettinyt että näin pitäisi tehdä, mutta vasta nyt kun kehoitus toimia tuli ulkopuolelta, hän ryhtyi toimeen. Pari päivää meni laskiessa tuotteiden todellisia kustannuksia ja siihen katteita päälle. Ei ollut kuulemma helppoa ja sitä joutui hieman taistelemaan itsensä kanssa. Tästä oli kuitenkin sekin hyöty, että nyt tuli laskettua ne todelliset kulut ja töihin käytetty aika tarkasti, kaikkea ei ollut aikaisemmin aina tullut huomioineeksi.
Etsiessään niitä mahdollisia jälleenmyyjiä Marjo kääntyi herra Googlen puoleen. Alueeksi hän valitsi oman kotikaupunkinsa Sastamalan sekä Tampereen ja Nokian. Jonkinlaisen listan laadittuaan hän tarttui puhelimeen. Itse olen aina pitänyt tätä kohtaa vaikeana, sitä miettii, kuinka asian esittää ja jos sattuukin soittamaan huonoon aikaan jne. Ihan turhia murheita, ihminen se siellä langan toisessakin päässä on. Marjo ei ryhtynyt puhelimessa pitämään myyntipuheita, vaan sopi ajan koska voi käydä henkilöhohtaisesti paikanpäällä. Näin yksinkertaista se sitten oli. Nyt Ateljee Argento on saanut parikin uutta jälleenmyyjää, Marjo voi käyttää enemmän aikaa uusien korujen suunnitteluun ja valmistamiseen, sekä jatkaa uusien jälleenmyyjien metsästystä. Alkuun päästyä, se ei enää ole ollenkaan niin kimuranttia puuhaa.
Ateljee Argenton sivut ja nettikaupan löydät täältä *klik* ja uudet jälleenmyyjät Kauneuskuvastin, Sastamalan keskustasta *klik*, sekä Tampereelta Seele *klik* löytyvät näiden klikkausten takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti