Pitsiä ja käsityötaitoa

Käsityökorttelin sivuilla julkaistaan joka päivä Päivän yritys. Tänään se on Risako, jonka omistajayrittäjä Heidi on kirjoittanut meille artikkelin Pitsistä. Ole hyvä Heidi!

***

Pitsi on tekstiili, joka ei lämmitä eikä suojaa. Sen ainoa tehtävä on ilmaista kauneutta.

Tänään alkaa Taidon ja käsityön viikko. Teemaviikkoa vietetään vuosittain huhtikuussa ja se sijoittuu aina viikolle johon osuu 14.4, eli Taito–nimen nimipäivä. Tänä vuonna viikon teemana on pitsi, joka sopiikin valmistamiini Risako -tuotteisiin oikein mainiosti. Valmistamieni tuotteiden SE JUTTU, eli tuotteen idea on kierrätetyt pitsit. Valmistan tuotteita myös kierrätyskartoista, mutta se on sitten oma tarina. Sain kutsun osallistua myyntinäyttelyyn tällä teemaviikolla Vaasan Taito –liike Loftetiin. Näin taidon ja käsityön viikon alussa onkin ilo kertoa teille pieni pala tietämystäni käsityöstä, taidosta  ja miten pitsit ja Risako kietoutuvat tähän kaikkeen.

Mitä on taito?

Wikipedia kuvaa taitoa kykynä jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin. Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua. Taidon oppiminen taas perustuu mielen yksityiskohtaiseen näkemykseen todellisesta tapahtumasta. Eli kertaus on opintojen äiti ja vain harjoittelemalla voit tulla todella taitavaksi. Taitavalla ihmisellä suoritus automatisoituu. Työ tai taitavasti tehty esine näyttää silloin syntyvän kuin itsestään, vaatimatta suurempia ponnisteluja

Mikä sitten on käsityötä?

Eräs tietolähde kuvaa käsityötä jonkin asian valmistamisena käsin, joko työkaluja käyttäen tai pelkästään käsin muotoilemalla käyttämättä täysin automatisoitua työtapaa. Käsityö on ajatuksen ohjaama prosessi, joka sisältää idean tuotoksesta sekä tiedon sen toteuttamisesta.

Risako valmistaa laukkuja kierrätyspitseistä

Mistä tulee Risako? Ja miten se liittyy pitseihin?

Risako tulee Pohjanmaalta, itse asiassa pitsikaupungista Pietarsaaresta! Pietarsaaressa toimi Lassfokin pitsitehdas vuosina 1911-1992. Huippuaikoina 50-luvulla tehdas tuotti pitsiä 3,5 miljoona metriä vuodessa ja 15 miljoona metriä nauhaa erilaisiin tarkoituksiin. Vaatetusteollisuuden väheneminen Suomesta oli lopullinen syy tehtaan lopettamiseen, harmi. Olisin niin mielelläni vieraillut Lassfolkin pitsitehtaalla. Tosin aloitin opiskeluni samaisessa rakennuksessa vain 7 vuotta tehtaan sulkemisen jälkeen ja valmistuin Vestonomiksi neljä vuotta myöhemmin.

Heidi - Risako

Minä en ole aina asunut Pietarsaaressa, mutta pitsit ovat kuuluneet elämääni jo ennen syntymääni. Minulle pitsit ovat aina olleet osa arkipäivää. Niitä on ollut sängyn päällä, ikkunoissa, pöydillä ja mekkojen koristeena. Jopa niin paljon, että nuorena tyttönä sanoin EI kaikille pitseille. Nämä arkipäivän pitsimme olivat niin sanottuja ”rahvaan pitsejä”, eli käsin tehtyjä virkattuja pitsejä, käpypitsejä ja fransuja mutta myös aitopitsejä eli nyplättyjä pitsejä.

Pitsi on ollut osa arkipäivääni penestä lähtien. Kuvassa on äitini virkkaama sängynpeite ja minä, hyvin arkisissa puuhissa

Pitsejähän on hurjan monenlaisia, mutta nämä käsin, virkkuukoukulla virkatut pitsit ovat yleisimmin tunnettu, mutta samalla myös vähiten arvostettu – onhan se kaikkien ihmisten helposti saatavilla ja vielä edullista valmistaa! Pitsin virkkaus on kuitenkin aina ollut ahkeruuden ja toimeliaisuuden kuva. Pitsin virkkauksen kehittelivät nunnat vaihtoehdoksi kalliille keskieurooppalaisille pitseille, jotka olivat jopa joskus tuontikiellossa (mutta voi miten helppoa tavaraa salakuljettaa!).  Ulkomailta tuodut pitsit ovat aikoinaan olleet jopa yhtä arvokkaita kuin jalokivet ja korut ja niistä on saatettu maksaa huimiakin summia! Virkkuukoukulla virkkauksen yleistyessä jokaisella tytöllä oli mahdollisuus valmistaa omat pitsikoristeensa. Aikoinaan käsityönopettajat ovatkin huokailleet tyttöjen pitsi-innostukselle, kun hyödyllisempää olisi ollut neuloa tai parsia sukkia. Pitsithän eivät lämmitä eivätkä suojaa ja ovat siten tehty pelkkää koristautumista varten.

Koska kokemuksestani tiedän miten paljon aikaa, vaivaa ja lankaa kuluu käsin tehtyihin pitseihin, halusin kehitellä tuotteen, johon käyttäisin noita ”unohdettuja” pitsejä. Juuri niitä käsin virkattuja joita ei koskaan ole arvostettu samalla tavalla kuin 1600-1700 –lukujen käsin tehtyjä punto in aria tai gros point de Venice -pitsejä.

Tänä päivänä Risakon päätuotteet ovat kierrätyspitseistä valmistetut kukkarot ja laukut. Ne osaisivat kertoa monta hyvää tarinaa vuosien varrelta. Näitä tarinoita olen päässyt kuulemaan asiakkaideni kautta jo pian kolmen vuoden ajan. ”Minulla oli tuollaiset verhot 60-luvulla” tai ”Tuolla mallilla tehtiin nuorena tyttönä kapiokirstuun lakanan päädyt” tai ”Mummolla oli juuri tuollainen liina piirongin päällä”. Risakon tuotteet ovatkin niitä hyvän mielen tuotteita, tuotteita jota herättävät muistoja ja lämpimiä ajatuksia. Koska virkkauksiin on nähty jo alun perin niin paljon vaivaa, ne ovat useimmiten valmistettu hyvistä ja laadukkaista langoista ja siten kestävät mainiosti myös uusiokäytössä.

Risakon kukkaroita

Risako -malleja ja kokoja on jo useita. Kierrätyspitsit käyttäytyvät materiaalina kuten nahka. Jokainen pitsi venyy ja käyttäytyy hieman ei tavalla. Siksi jokainen pitsituote leikataan erikseen. Useimmat tuotteet ovat uniikkeja ja kaikki tuotteet ovat numeroitu sarjanumerolla. Kaikki tuotteet valmistetaan alusta loppuun Risakon omissa työtiloissa. Pitsit tuotteisiin tulevat ympäri Suomen. Otan vastaan lahjoituksina pitsejä ja ostan niitä kirpputoreilta. Pitsien ei tarvitse olla täydellisessä kunnossa, vaan rikkinäiset kohdat tai steariini ja kahvitahrat voidaan kiertää niin, että käytetään vain parhaat palat. Kaikkia pitsituotteita voi teettää myös omista pitseistä. Näin pitsillä jo oleva tunnearvo säilyy ja pitsi saa uuden käyttötarkoituksen. Aina on parempi vaihtoehto ottaa pitsit käyttöön missä tahansa muodossa, kuin vain unohtaa kaapin kätköihin. Anna itsellesi lupa hurmaantua pitsien valloittavista kuvioita ja väreistä!

Minut tapaat Taidon ja käsityönviikolla Vaasan Loftetista Taiton nimipäivänä, eli tiistaina 14.4.2015 klo.11-17.

Taidokasta viikko toivottaa

Heidi – Risako

www.Risako.fi

www.facebook.com/risako.fi

Lähteet: Pitsikirja 2010, Kaunein pitsi 1983, Wikipedia, www.loftet.fi, Pietarsaaren Museo