Millaista on olla käsityöyrittäjä 2018

Maailma ympärillämme on ollut kovassa muutoksessa ja se on jättänyt jälkensä työelämään – eilispäivän ammatteja ei välttämättä enää huomenna ole. Myös käsityöläisyys elinkeinona on pyristellyt ajan virrassa ja muutokset ovat olleet rajuja tälläkin toimialalla. Teollinen tuotanto on jo kauan sitten korvannut entisaikojen kyläsepät, suutarit ja räätälit. Kun käsityöläiset täyttivät aiemmin taidoillaan ja palveluillaan pitkälti tarpeeseen kohdistuvaa sektoria, toimivat nykykäsityöläiset brändättyinä yrittäjinä lähestyen taiteiden aluetta tai toimien sen sisällä. Toki taidekäsityötä on ollut olemassa aina.. Vaikka muutoksia on tapahtunut, muodostavat perusasiat käsityöläisyyden ytimen: tekemisen hioma rautainen ammattitaito; luovuus, joka edesauttaa kehittämään uusia näkökulmia ja työtapoja sekä tyypillisesti yksin tai lähes yksin työskentely.

Toteuttavia työtehtävien siirtyminen halpatuotantomaihin on tuonut epävarmuutta työllistymiseen. Siten itsensä työllistäminen on nykyisin varteenotettava mahdollisuus ja tähän myös yhteiskunta kannustaa. Markkinointikeskeisessä ympäristössä yksinyrittäjä joutuu opettelemaan laajasti erilaisia yritystoimintaan liittyviä tietoja ja taitoja. Enää ei oma tekemisen taito riitä, vaan on etsittävät kaikki mahdolliset keinot tiedon hankkimiseen: koulutus, projektit, kurssit, vertaistuki ja valitettavan usein myös erehtymisen kautta oppiminen.

Monia erikoispalveluja on mahdollista hankkia ulkopuolisilta asiantuntijoilta, mutta käsityöyrittäjällä itsellä täytyy olla kokonaisnäkemys omasta työstään liiketoimintana. Yhden työntekijän toiminnalla saatu liikevaihto asettaa omat rajoituksensa kulujen muodostumiselle. Usein kysymys kuuluu: Opettelenko tekemään itse vai ostanko palvelun. Tekniikan kehittyminen on tuonut näppäriä työvälineitä mm. valokuvaukseen tai markkinointiin, mutta yrittäjän on harkittava aina mihin oma aika ja voimavarat riittävät.

Käsityö- ja yksinyrittämisen liepeille on syntynyt alan erikoispiirteet huomioonottavaa liiketoimintaa. Ympäri Suomen järjestetään erikseen käsityöalan messuja, markkinoille on ilmestynyt kevyempiä laskutus- ja kirjanpito-ohjelmia, kotisivu- ja nettikaupparatkaisuja on yksinkertaistettu sekä kehitetty edullisempia maksupäätevaihtoehtoja. Vaikka käsityöyrittäjät eivät pysty työllistämään varsinaiseen tuotannolliseen työhönsä, työllistävät he välillisesti yllättävän paljon hankkimalla erilaisia ostopalveluja.

Messuilla, tapahtumissa, työpisteessä sekä verkkokaupassa tapahtuva oma myynti näyttelee edelleen tärkeää osaa käsityöyrittäjän liikevaihdossa. Pysyvän kivijalkakaupan kustannukset ovat merkittävät ja niitä on vaikea saada katettua ympärivuotisesti. Toki myymälöitäkin on ja yleensä ne perustuvat laajaan yhteistyöhön ja talkoina tapahtuvaan päivystykseen. Käsityöläiset ovat osanneet verkostoitua jo ennen kuin termi keksittiin, yhteistyötä on tehty aina ja toimintoja hoidettu yhdistyksien ja osuuskuntien kautta.

Nykytrendit näkyvät selvästi myös käsityöyrittämisessä. Päivän teemoja ovat kierrätys, ekologisuus ja yksilöllisyys. Korut ja laukut ovat nousseet vahvasti esille, samoin kierrätysmateriaalien käyttö asuissa ja asusteissa. Myös työvälinemarkkinoille on kehitetty pientuotantoon sopivia laitteita ja uusia työtekniikoita on syntynyt. Monesti yrittäminen ei enää ole käsin tapahtuvaa tekemistä vaan pientuotantoa.

Useiden vuosien ajan on korostettu käsityön arvostuksen nousua. Näyttää siltä, että käsityö harrastuksena on nosteessa ja mikäpä voisi olla palkitsevampaa harrastustoimintaa. Eri asia on, onko kiinnostuksen herääminen mahdollisuus vai uhka ammattiyrittäjille. Yrittäjä, jolla on työnsä ohessa materiaalimyyntiä, voi saada nosteesta lisätuloa. Monet yrittäjät toimivat myös alueellaan tuntiopettajina. Nähtäväksi jää siivittääkö arvostuksen lisääntyminen alan yrittäjien liikevaihtoja nousuun.

Oman elantonsa hankkiminen yritystoiminnalla vaatii aina raskaan panostuksen. Se ei voi olla kevytyrittämistä, jota tuodaan nykyisin esille. Kulutuskriittisten asiakkaiden lisääntynyt kiinnostus kotimaista ja eettistä tuotantoa kohtaan on ollut viime aikojen ilonaiheena. Silti oman yksilöllisen tuotantopolkunsa etsiminen ja oman tuotantonsa muuttaminen elinkeinoksi vaatii valtavan panostuksen, jolle soisi myös yhteiskunnan antavan sille kuuluvan arvonsa. Monenkirjavan ammattikuntamme merkitys yhteiskunnalle ei ole pelkästään taloudellinen. Luova ja oivaltava toiminta tuo elämään iloa ja pehmeyttä sekä parhaassa tapauksessa kertoo omasta kulttuuriperimästämme säilyttäen sitä.

Hannele Rusila
hallituksen varajäsen Suomen käsityöyrittäjät SKYT ry
skytry@skytry.fi
www.skytry.fi 

 

Julkaistu ensimmäiseksi Markkinaviesti Nro 3 Toukokuu 2018