10. elokuuta 2015

Käsityökortteli Taitomaailma -kauppa

Käsityökortteli Taitomaailma -kauppa

Suomen käsityöyrittäjät -ryhmän yhdessä tekeminen, jota kutsutaan nimellä Käsityökortteli, on monimuotoista käsityöyrittäjien yhteistyötä. Järjestämme omia myyntitapahtumia ja osallistumme yhdessä toisten järjestämiin tapahtumiin. Pidämme muutenkin yhtä ja teemme parhaamme suomalaisen käsityöyrittämisen jatkuvuuden puolesta.

Yksi yhteistyön muoto on yhteinen kauppa. Saimme Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:ltä mahdollisuuden pitää omaa kauppaa kokonaisen kuukauden. Viime vuoden joulukuussa asia päätettiin ja heti vuoden vaihteen jälkeen alkoi suunnittelu. Projektia lähti vetämään Taava (TaavaNainen) apunaan Anna-Riitta (tmi Anna-Riitta Kivistö), Outi (Kimperi) ja minä Otto (Aanmaa).

Kuten kaikessa mitä teemme yhdessä, aloitamme kysymällä kiinnostuksesta omalla keskustelufoorumillamme. Joulukiireiden ja talven keskellä oli aluksi hieman vaikea kuvitella kauppaa loppukesään, turistien parhaaseen lomakauteen, mutta vähitellen asiat selkenivät ja pääsimme niin pitkälle että noin 30 yritystä oli tulossa mukaan. Niin monen yrityksen yhteinen kauppa teettää paljon työtä. Kassa, maksupääte, kalusteet, esillepano, aikataulut, logo, mainokset, lehdistötiedote ym. ym. Ja on siellä kaupalla oltava joku myyjäkin! Onneksi moni halusi itse tulla myymään muutamaksi päiväksi. Toinen onni oli, että saimme kolme aikuisopiskelijaa tekemään työharjoittelun kaupalle. Näin saimme tehtyä työlistat niin, että kaupalla olisi aina vähintään kaksi myyjää paikalla.

Kevään ja kesän suunnittelut sujuivat hyvin ja vähitellen oli kaikki valmista. Yritykset ja heidän tuotteensa, kaupan pohjapiirustus ja kalusteet, aikataulut ja myyjät sekä kaupan rakennusaikataulu. Rakennuspäivää edellisenä päivänä ostimme vaaterekkejä Lohjalta ja kokosimme hyllyjä Vantaan Ikean katetulla parkkipaikalla. Kokosimme niin monta hyllyä valmiiksi kuin pakettiautoon mahtui. Kahden hyllyn kokoaminen jäi vielä rakennuspäivälle.



Suunnitelmissa oli ruuhkavapaa rakennuspäivä - aamupäivällä kalusteet paikalleen, päivällä tuotteita ja iltapäivällä viimeistely. Kuinkahan päivä sujui?



Rakentajia, avustajia ja projektin vetäjiä oli välillä kauppa täynnä, mutta se ei haitannut. Päin vastoin - käsityöyrittäjien sopat ovat maukkaita myös useamman kokin kokkailuina :)



Isojen kalusteiden yhtenevä värimaailma ja valoisa tila auttoi paljon kaupan yleisilmeen onnistumisessa. Erilaiset tuotteet ja varsinkin monenlaiset ja -kokoiset telineet aiheuttivat päänvaivaa ja niitä siirreltiinkin paikasta toiseen. Eri ideat otettiin hyvin vastaan ja lopulta löytyi sopivat kohdat jokaiselle tuotteelle ja telineelle. Kaikki sujui hyviä suunnitelmiakin paremmin.


Saimme myös yllätysvieraita (Maiju / Pinkit korkokengät).


Ennen virallista maanantaista avajaispäivää, oli sellainen rakennus+myyntipäivä. Neljän tunnin aikana tehtiin kauppaa ja laitettiin uusia tuotteita esille. Hyvä ja sopiva aloitus kuukaudelle.



Viimeiset tuotteet saapuivat kaupalle tiistaina. Silloin oli jo muutaman telineet ja tuotteet vaihtaneet paikkoja.


Kauppa ja sen tuotteet elävät koko kuukauden. Käy katsomassa miltä siellä nyt näyttää!



kirjoittanut Otto Aanmaa





Käsityökortteli Taitomaailma
Kaupan osoite: Eteläesplanadi 4 Helsinki
Avoinna: 3.-30.8.2015, MA-PE 10-18, LA 10-16, SU 12-16
Kaupan sivu: http://kasityokortteli.fi/taitomaailma 

Kaupan Facebook-tapahtuma: http://facebook.com/events/1597965100468646






28. huhtikuuta 2015

Etu-päivät

Tiesittekös, että Käsityökorttelilla on joka kuun kolmena viimeisenä päivänä Etu-päivät? Ai, että mitä ne sellaiset päivät ovat. Ne ovat sellaiset kolme päivää, jolloin Käsityökorttelin yrityksillä on tarjolla etuja, joita et muulloin saa. Näissä huhtikuun etupäivissä on mukana 25 yritystä. Löytyy poistoja, alennuksia, varaston tyhjennystä, yksittäiskappaleita, arvontaa ja sen sellaista. Eikös kannata ainakin kurkistaa, kohtahan on äitienpäiväkin! 
Etu-päivät löydät Käsityökorttelin sivustolta ja suoraan voit sukeltaa sinne tästä linkistä *klik*. Tai jos olet facebookissa, niin etu-päivät löytyvät myös sieltä ja linkki sinne tulee tässä *klik*. Nämä huhtikuun etu-päivät ovat siis käynnissä nyt 28.-30.4. Nämä Käsityökorttelin etu-päivät ovat siitä kätevät, että ei tarvitse poistua kotoa minnekkään. voit siis shoppailla ihan kaikessa rauhassa kotisohvalla tai keittiön pöydän ääressä. Laitetaanpas tähän muutama herkkupala:


Itse olen kuolannut näitä Kipriikan yrttikeinuja jo hetken aikaa. Nämä saisi nyt postikuluitta ja kaikista varastovalmiista tuotteista -15%. Tuo on siitä kätevä yrttikeinu, että yrtin voi pistää sinne ruukkuineen päivineen ja kastella, pussi pitää vettä. Yrtit pysyvät tuoreina ja tämä on kiva sisustuselementtikin.


Keväällä on myös kiva vaihtaa mattoja, miten olisi ihan uusi matto? Jos nyt etu-päivillä tarttuu tähän Tyllin tarjoukseen, niin saa kudotun tyynynpäällisen kaupan päälle. Ei hassumpaa sekään.

Essu on aina kätevä, sen voisi hankkia vaikka ihan itse itselleen äitienpäivälahjaksi. Ullakkopuodilla löytyy essuja, minä voisin hankkia itselleni vaikka puutarhaessun.

Tarvinneekin tästä lähteä etu-päiville, etten jää näppejäni nuolemaan, Jussakalla näyttää olevan huutokauppakin. Tule sinäkin, siellä on vielä vaikka mitä muuta näiden lisäksi! Ja jos et nyt löydä jotain itsellesi sopivaa, niin kannattaa tulla toukokuussa uudestaan, silloin on taas ihan uudet edut!

24. huhtikuuta 2015

Korttelikiertue

Tänä viikonloppuna starttaavat jälleen käsityökorttelit. Nyt voidaan puhua jo todellisesta kiertueesta. Ensimmäisenä on vuorossa Jyväskylä ja siellä Toivolan Vanha Piha, missä käsityökortteli on avoinna 25-26.4 la-su klo 10-16. Tällä idyllisellä  museopihalla on tarjolla runsaasti suomalaista käsityötä, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa jos on siellä päin liikkeellä tänä viikonloppuna.

Seuraavana viikonloppuna, eli 2.5. Käsityökortteli pystytetäänkin sitten Helsinkiin, Narinkkatorille. Näitä tapahtumia riittääkin sitten pitkin kesää ympäri Suomen. Lisää tapahtumista ja myyjistä sekä heidän tuotteistaan löytyy kun klikkaat tuossa oikealla, vieressä olevia violetteja neliöitä. Neliöt vievät sinut Käsityökorttelin sivulle, facebookiin, instagramiin yms. 

Tästä alla olevasta kuvasta voit merkitä omaan kalenteriisi sen sinua lähinnä löytyvän Käsityökorttelin. Jos mahdollista, niin kannattaa käydä useammassakin tapahtumassa, sillä myyjät hieman vaihtelevat tapahtumakohtaisesti.



13. huhtikuuta 2015

Pitsiä ja käsityötaitoa

Käsityökorttelin sivuilla julkaistaan joka päivä Päivän yritys. Tänään se on Risako, jonka omistajayrittäjä Heidi on kirjoittanut meille artikkelin Pitsistä. Ole hyvä Heidi!

***

Pitsi on tekstiili, joka ei lämmitä eikä suojaa. Sen ainoa tehtävä on ilmaista kauneutta.

Tänään alkaa Taidon ja käsityön viikko. Teemaviikkoa vietetään vuosittain huhtikuussa ja se sijoittuu aina viikolle johon osuu 14.4, eli Taito–nimen nimipäivä. Tänä vuonna viikon teemana on pitsi, joka sopiikin valmistamiini Risako -tuotteisiin oikein mainiosti. Valmistamieni tuotteiden SE JUTTU, eli tuotteen idea on kierrätetyt pitsit. Valmistan tuotteita myös kierrätyskartoista, mutta se on sitten oma tarina. Sain kutsun osallistua myyntinäyttelyyn tällä teemaviikolla Vaasan Taito –liike Loftetiin. Näin taidon ja käsityön viikon alussa onkin ilo kertoa teille pieni pala tietämystäni käsityöstä, taidosta  ja miten pitsit ja Risako kietoutuvat tähän kaikkeen.

Mitä on taito?

Wikipedia kuvaa taitoa kykynä jonkin asian tekemiseen ja erityisesti sen tekemiseen hyvin. Luontaisista kyvyistä eroten taito edellyttää opettelua. Taidon oppiminen taas perustuu mielen yksityiskohtaiseen näkemykseen todellisesta tapahtumasta. Eli kertaus on opintojen äiti ja vain harjoittelemalla voit tulla todella taitavaksi. Taitavalla ihmisellä suoritus automatisoituu. Työ tai taitavasti tehty esine näyttää silloin syntyvän kuin itsestään, vaatimatta suurempia ponnisteluja

Mikä sitten on käsityötä?

Eräs tietolähde kuvaa käsityötä jonkin asian valmistamisena käsin, joko työkaluja käyttäen tai pelkästään käsin muotoilemalla käyttämättä täysin automatisoitua työtapaa. Käsityö on ajatuksen ohjaama prosessi, joka sisältää idean tuotoksesta sekä tiedon sen toteuttamisesta.

Risako valmistaa laukkuja kierrätyspitseistä

Mistä tulee Risako? Ja miten se liittyy pitseihin?

Risako tulee Pohjanmaalta, itse asiassa pitsikaupungista Pietarsaaresta! Pietarsaaressa toimi Lassfokin pitsitehdas vuosina 1911-1992. Huippuaikoina 50-luvulla tehdas tuotti pitsiä 3,5 miljoona metriä vuodessa ja 15 miljoona metriä nauhaa erilaisiin tarkoituksiin. Vaatetusteollisuuden väheneminen Suomesta oli lopullinen syy tehtaan lopettamiseen, harmi. Olisin niin mielelläni vieraillut Lassfolkin pitsitehtaalla. Tosin aloitin opiskeluni samaisessa rakennuksessa vain 7 vuotta tehtaan sulkemisen jälkeen ja valmistuin Vestonomiksi neljä vuotta myöhemmin.

Heidi - Risako

Minä en ole aina asunut Pietarsaaressa, mutta pitsit ovat kuuluneet elämääni jo ennen syntymääni. Minulle pitsit ovat aina olleet osa arkipäivää. Niitä on ollut sängyn päällä, ikkunoissa, pöydillä ja mekkojen koristeena. Jopa niin paljon, että nuorena tyttönä sanoin EI kaikille pitseille. Nämä arkipäivän pitsimme olivat niin sanottuja ”rahvaan pitsejä”, eli käsin tehtyjä virkattuja pitsejä, käpypitsejä ja fransuja mutta myös aitopitsejä eli nyplättyjä pitsejä.

Pitsi on ollut osa arkipäivääni penestä lähtien. Kuvassa on äitini virkkaama sängynpeite ja minä, hyvin arkisissa puuhissa

Pitsejähän on hurjan monenlaisia, mutta nämä käsin, virkkuukoukulla virkatut pitsit ovat yleisimmin tunnettu, mutta samalla myös vähiten arvostettu – onhan se kaikkien ihmisten helposti saatavilla ja vielä edullista valmistaa! Pitsin virkkaus on kuitenkin aina ollut ahkeruuden ja toimeliaisuuden kuva. Pitsin virkkauksen kehittelivät nunnat vaihtoehdoksi kalliille keskieurooppalaisille pitseille, jotka olivat jopa joskus tuontikiellossa (mutta voi miten helppoa tavaraa salakuljettaa!).  Ulkomailta tuodut pitsit ovat aikoinaan olleet jopa yhtä arvokkaita kuin jalokivet ja korut ja niistä on saatettu maksaa huimiakin summia! Virkkuukoukulla virkkauksen yleistyessä jokaisella tytöllä oli mahdollisuus valmistaa omat pitsikoristeensa. Aikoinaan käsityönopettajat ovatkin huokailleet tyttöjen pitsi-innostukselle, kun hyödyllisempää olisi ollut neuloa tai parsia sukkia. Pitsithän eivät lämmitä eivätkä suojaa ja ovat siten tehty pelkkää koristautumista varten.

Koska kokemuksestani tiedän miten paljon aikaa, vaivaa ja lankaa kuluu käsin tehtyihin pitseihin, halusin kehitellä tuotteen, johon käyttäisin noita ”unohdettuja” pitsejä. Juuri niitä käsin virkattuja joita ei koskaan ole arvostettu samalla tavalla kuin 1600-1700 –lukujen käsin tehtyjä punto in aria tai gros point de Venice -pitsejä.

Tänä päivänä Risakon päätuotteet ovat kierrätyspitseistä valmistetut kukkarot ja laukut. Ne osaisivat kertoa monta hyvää tarinaa vuosien varrelta. Näitä tarinoita olen päässyt kuulemaan asiakkaideni kautta jo pian kolmen vuoden ajan. ”Minulla oli tuollaiset verhot 60-luvulla” tai ”Tuolla mallilla tehtiin nuorena tyttönä kapiokirstuun lakanan päädyt” tai ”Mummolla oli juuri tuollainen liina piirongin päällä”. Risakon tuotteet ovatkin niitä hyvän mielen tuotteita, tuotteita jota herättävät muistoja ja lämpimiä ajatuksia. Koska virkkauksiin on nähty jo alun perin niin paljon vaivaa, ne ovat useimmiten valmistettu hyvistä ja laadukkaista langoista ja siten kestävät mainiosti myös uusiokäytössä.

Risakon kukkaroita

Risako -malleja ja kokoja on jo useita. Kierrätyspitsit käyttäytyvät materiaalina kuten nahka. Jokainen pitsi venyy ja käyttäytyy hieman ei tavalla. Siksi jokainen pitsituote leikataan erikseen. Useimmat tuotteet ovat uniikkeja ja kaikki tuotteet ovat numeroitu sarjanumerolla. Kaikki tuotteet valmistetaan alusta loppuun Risakon omissa työtiloissa. Pitsit tuotteisiin tulevat ympäri Suomen. Otan vastaan lahjoituksina pitsejä ja ostan niitä kirpputoreilta. Pitsien ei tarvitse olla täydellisessä kunnossa, vaan rikkinäiset kohdat tai steariini ja kahvitahrat voidaan kiertää niin, että käytetään vain parhaat palat. Kaikkia pitsituotteita voi teettää myös omista pitseistä. Näin pitsillä jo oleva tunnearvo säilyy ja pitsi saa uuden käyttötarkoituksen. Aina on parempi vaihtoehto ottaa pitsit käyttöön missä tahansa muodossa, kuin vain unohtaa kaapin kätköihin. Anna itsellesi lupa hurmaantua pitsien valloittavista kuvioita ja väreistä!

Minut tapaat Taidon ja käsityönviikolla Vaasan Loftetista Taiton nimipäivänä, eli tiistaina 14.4.2015 klo.11-17.

Taidokasta viikko toivottaa

Heidi – Risako


Lähteet: Pitsikirja 2010, Kaunein pitsi 1983, Wikipedia, www.loftet.fi, Pietarsaaren Museo

2. huhtikuuta 2015

Jälleenmyyjän metsästystä

Jälleenmyynti saattaa olla joskus hankala juttu, erityisesti pienelle yksinyrittäjälle, joka kaiken kukkuraksi on vielä käsityöyrittäjä. Toisaalta, jos ei ole jälleenmyyjiä, niin silloin pitää itse kahlata kaikenlaisia tapahtumia myymässä omia tuotteitaan. Silloin jää tietenkin paljon vähemmän aikaa valmistaa uusia tuotteita, eikä meissä kaikissa asu pieni myyjä sisällä. Miksi ei siis keskittyisi siihen, missä on hyvä, eli niiden omien tuotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen ja jätä sitä myyntityötä jollekin toiselle, mieluiten ammattinsa osaavalle myyjälle?


Se on joskus helpommin sanottu kuin tehty. Pitää ensin tehdä pohjatyötä, kuten ihan alkajaisiksi miettiä, mitä tuotteita sinne jälleenmyyjälle yleensä kannattaa tarjota. Kun on sitten päässyt itsensä kanssa yksimielisyyteen jälleenmyyntiin sopivista tuotteista, ne pitää hinnoitella. Melko todennäköistä nimittäin on, että pieni yksinyrittäjä on hinnoitellut ne liian pienellä katteella, eli sillä mitä niistä itse myyden pitää saada, jotta kulut tulevat katettua ja jäisi vielä hieman palkkaakin tehdystä työstä. Nyt pitää tietenkin ajatella, että myös se jälleenmyyjä haluaa saada itselleen jonkin siivun siitä myynnistä ja siitä, että tuotteet vievät hänen liikkeessään hyllytilaa. Tämä kohta onkin usein se, missä monella nousevat hiukset pystyyn. Ei olekaan niin helppo nostaa hintaa ja sitä alkaa pelätä, etteivät ne sitten kaupaksi menekään. 


Kun sitten sekä tuotevalikoima, että hinnat ovat kohdallaan voi alkaa käymään läpi niitä mahdollisia jälleenmyyjiä. Millaiset liikeet sopivat niille omille tuotteille ja missä todennäköisemmin liikkuvat ne omat asiakkaat. Tässä kohdin joutuu kyllä helposti tekemään hakuammuntaa, tai sitten valitsee kaupungin ja lähtee liikkeelle tarkistamaan tilannetta paikanpäällä. Tähän asti kun on päässyt pitää enää ottaa yhteys potentiaaliseen jälleenmyyjään ja neuvotella tuotteensa myyntiin. 


Haastattelin tästä kaikesta Ateljee Argenton omistajayrittäjä Marjo Vilkkulaa. Marjo sai yritykselleen apua, kuinka  päästä eteenpäin. Tehtävälistan kärkeen tuli, kuinkas muuten kuin etsiä jälleenmyyjiä. Tämän Marjo kyllä oli tiennyt muutenkin, ja koko yrityksensä alkutaipaleen miettinyt että näin pitäisi tehdä, mutta vasta nyt kun kehoitus toimia tuli ulkopuolelta, hän ryhtyi toimeen. Pari päivää meni laskiessa tuotteiden todellisia kustannuksia ja siihen katteita päälle. Ei ollut kuulemma helppoa ja sitä joutui hieman taistelemaan itsensä kanssa. Tästä oli kuitenkin sekin hyöty, että nyt tuli  laskettua ne todelliset kulut ja töihin käytetty aika tarkasti, kaikkea ei ollut aikaisemmin aina tullut huomioineeksi.


Etsiessään niitä mahdollisia jälleenmyyjiä Marjo kääntyi herra Googlen puoleen. Alueeksi hän valitsi oman kotikaupunkinsa Sastamalan sekä Tampereen ja Nokian. Jonkinlaisen listan laadittuaan hän tarttui puhelimeen. Itse olen aina pitänyt tätä kohtaa vaikeana, sitä miettii, kuinka asian esittää ja jos sattuukin soittamaan huonoon aikaan jne. Ihan turhia murheita, ihminen se siellä langan toisessakin päässä on. Marjo ei ryhtynyt puhelimessa pitämään myyntipuheita, vaan sopi ajan koska voi käydä henkilöhohtaisesti paikanpäällä. Näin yksinkertaista se sitten oli. Nyt Ateljee Argento on saanut parikin uutta jälleenmyyjää, Marjo voi käyttää enemmän aikaa uusien korujen suunnitteluun ja valmistamiseen, sekä jatkaa uusien jälleenmyyjien metsästystä. Alkuun päästyä, se ei enää ole ollenkaan niin kimuranttia puuhaa.

Ateljee Argenton sivut ja nettikaupan löydät täältä *klik* ja uudet jälleenmyyjät Kauneuskuvastin, Sastamalan keskustasta *klik*, sekä Tampereelta Seele *klik* löytyvät näiden klikkausten takaa.



24. maaliskuuta 2015

Viikon käsityöyrittäjä - eKorun Laura


Kerro vähän itsestäsi. Kuka olet, mistä tulet, mitä teet?

Olen Laura Saarivuori-Eskola, metalliartesaani, yrittäjä. Olen kotoisin Pohjois-Karjalan Enosta, mutta asettunut Tampereelle asumaan ja työskentelemään. Valmistan EKORU by Laurase-nimellä pennikoruja ja uusiokoruja; koruja käytöstä poistetuista suomalaisista kolikoista ja hopeisista lusikoista sekä haarukoista.

Miten aloitit yrittäjän taipaleesi?

Aikalailla pikkuhiljaa ja yksin. Valmistuin Lempäälän Käsi- ja taideteollisesta vuonna 2003 ja erinäisten töiden ohella valmistin mahdollisuuksien mukaan koruja ja lasitöitä ja myin aina siellä täällä. Vuonna 2004 valmistuivat ensimmäiset pennikorvakorut, joiden aiheuttaman kiinnostuksen innoittamana perustin yrityksen saadakseni niitä "oikeisiin liikkeisiin" myyntiin. Kaiken olen oikeastaan kantapään kautta oppinut, mitä yrittämiseen tulee. Isäni oli yrittäjä, ja pitkään olin vakaasti sitä mieltä, että minä en ainakaan siihen hullutukseen lähde.. Vaan kaipa se on verissä, se tietty pöhköpäisyys, mitä tässä tarvitaan.

Miten päädyit kierrätysmateriaaleihin?

Olen lapsesta saakka ollut kiinnostunut ympäristönsuojelullisista asioista, kierrätyksestä ja kulutuksen järkeistämisestä. Olin koulussa markoista luopumisen aikoihin, ja mietin, mitä kaikella sillä metallimäärällä voisikaan tehdä, joka turhaksi jää euron tullessa käyttöön. Niinpä keräilin pennejä ja markkoja varastoon ja kehittelin korutyyppiä. Myöhemmin mukaan tulivat myös hopea-aterimet, ja keskityin pelkästään kierrätysmateriaaleihin. Jalometallien, erityisesti hopean louhimisessa on runsaasti niin ekologisia kuin eettisiäkin ongelmia, joita ei kuitenkaan tuoda mielestäni tarpeeksi esille.



Millainen on tyypillinen työviikkosi, onko sellaista?

On toki. Olen opetellut tyypillistä työviikkoa langettuani liian useasti kaikkien yrittäjien tuntemaan "kiire, ahistaa, en ehdi nukkua, en ehdi mitään, kuitenkin pakko"-kierteeseen. Nykyisin tyypillinen työviikkoni koostuu neljästä työpajapäivästä ja yhdestä näennäisestä vapaapäivästä, jolloin "teen paperihommia" tai sitten en. Työpajalla ollessani valmistan tilaustöitä, tapaan asiakkaita, täydennän varastoja ja ideoin uutuuksia. Viikonloppuna saatan olla myyntitapahtumassa tai pitämässä työpajaa, useimmiten nykyisin kuitenkin vapaalla.

Mikä yrittäjyydessä on parasta ja mikä haastavinta?
Vapaus. Se on sekä parasta että haastavinta; voi tehdä mitä haluaa, mutta jos ei halua tehdä mitään, niin sitten ei mitään tapahdukaan. Tai voi tehdä töitä aamusta yöhön ja vakuutella itselleen, että se on ihan järkevää, ja että niin kuuluu tehdä. Itselleni on ollut parasta oppia oma rytmi työntekoon, opettelen vielä olemaan tuntematta huonoa omaatuntoa siitä.

Ikimuistoisin työsi?

Varmaankin lusikkamedaljonki, jonka valmistin kummityttärelleni ylioppilaslahjaksi. Hän on käsittääkseni pitänyt korusta, sillä olen nähnyt sen usein hänellä kaulassa. On aina upeaa nähdä itse valmistama koru jollakulla käytössä; jokainen koru on kuitenkin tavallaan henkilökohtainen.



Toistaiseksi toteutumaton unelmasi, tulevaisuudenhaaveesi?

Tulevaisuudenhaaveni on jatkaa tätä työtä. Viihdyn, tykkään ja uusia koruideoitakin tuntuu tipahtelevan, joten mikäs tässä yrittäessä.

Mikä on parasta vastapainoa työlle, eli miten rentoudut?

Pidän runsaasti ruuasta, penkkiurheilusta ja musiikista. Kokkaan, katson jalkapalloa ja käyn keikoilla; siihen kun lisää koiran kanssa kävelyn, joogan ja elokuvat, niin hyvin rentoutuu. Matkailu on myös mukavaa; käydä paikanpäällä katsomassa oman joukkueen peliä tai lempibändiä, joka ei kuitenkaan Suomeen tule.


13. maaliskuuta 2015

Mikä tekee kodista kodin?



Muistatko miltä tuntui istua ensimmäistä kertaa oman kodin keittiössä? Opiskelija-asuntolan huoneet olivat vain huoneita, eivät ne tuntuneet kodilta. Mutta sitten kun huoneen lisäksi oli oma keittiö, vaikka aivan pikkuinen, silloin tiesi olevansa kotona. Keittiön pöydän ääressä on istuttu teekupin äärellä aamun tunneille asti. Siinä on jaettu iloja, suunniteltu tulevaisuutta ja itketty sulkeutuneita ovia. Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, tiedän miksi keittiötä sanotaan kodin sydämeksi. 

Perheellinen varsinkin viettää keittiössä todennäköisesti aikaa enemmän kuin missään mussa kodin huoneessa. Keittiössä moni pieni koululainen on tehnyt koulutehtävänsä. Keittiössä tehdään käsitöitä. Keittiössä valmistellaan juhlia, pakataan eväät työpäiväksi, valmistetaan ja syödään ruokaa. Keittiössä istutaan yhteiseen pöytään. Mikään muu huone ei niin vahvasti liity arkeen ja juhlaan kuin keittiö. Siksi onkin mukavaa kun keittiössä on kaunista.

Tämän keittiön Käsityökorttelin näyttelyyn  Suomen Kädentaidot-messuille suunnitteli ja sisusti sisusti Susanna Mattheiszen Susannan Työhuoneelta. Keittiöstä löytyvät tuotteet ovat Suomen Käsityöyrittät-ryhmään kuuluvien yritysten valmistamia.

Patalappu Kirjosilta,  Patakinnas Kirjosilta, Kattilahattu Ullakko-tuotteet, Teepannu Päivin Öin, Pannunalunen Loruloimi Ky, Paistolasta PS Design-paja, Sirotin ja mukit Päivin Öin


Kierrätyskassi ja teline Kipriikka, Matto TYLLI, Onnenavain Jussakka


Painokankaat Nunnun, Maljakko Lasistudio Jan Torstensson Oy


 Tuolit Nooran Verhoomo ja sisustus , Kalenteri Risako, Yrttiruukku Lohikäärmepuu


Elämänlangat Jussakka, Kello Maheka Design, Sipulipiilo Lohikäärmepuu,  Talouspaperiteline Metkuni


 Esiliina Kirjosilta


 Siipikoru Minttumaa


Keittiöpyyhkeet Nunnun, Pannumyssy Ullakko-tuotteet, Kangaskori Loruloimi Ky, Paahtispihdit PS Design-paja


Sokerikko ja nekka Lasistudio Jan Torstensson Oy, Bambutiskirätti Susannan Työhuone, Leikkuulauta Metkuni, Mortteli Noituus Design


Teepussilautaset ja puurokulhot Minttumaa
Kaitaliina Kirjosilta

10. maaliskuuta 2015

Viikon Käsityöyrittäjä - Noora Viitaniemi


Kuka olet? Mistä tulet? Minne olet menossa?

Moikka, mä oon Viitaniemen Noora, paljasjalkainen tamperelainen. En taida olla menossa täältä Tampereelta minnekkään, koska viihdyn täällä. Ihana kaupunki, paljon ystäviä ja hyvä paikka yrittää Tallipihan historiallisessa ympäristössä.

Millainen on Nooran taival yrittäjäksi?

Alunperin opiskelin artesaani-ompelijaksi 90-luvun puolivälissä ja haaveilin jopa yrityksen perustamisesta niin paljon, että yrittäjäkurssinkin kävin. Onneksi en sitä äitiysvaatebusinesta aloittanut, niin pahasti taitaa isot ketjut nykyään jyrätä noita markkinoita. Ajatus omasta yrityksestä jäi kuitenkin muhimaan takaraivoon, sillä tie vaatemyyjäntyön kautta vei huonekaluentisöintiopintoihin ja sitä kautta Nooran verhoomon perustamiseen vuonna 2006.



Minkälainen huonekalu on mieluisin haasteesi? Onko joku sellainen kauhistus, jonka toivot kiertävän verstaasi kaukaa?

Mieluisin haaste on ehkä ennemminkin huonekalujen omistajapuolella. Haluaisin saada ihmiset näkemään kuinka erilaisia ja viehättäviä heidän tuoleistaan ja sohvistaan on mahdollista tehdä. Varmat vaaleat ja harmaat kankaat haluaisin heittää nurkkaan ja haastaa asiakkaat valitsemaan kuvioita ja värejä mööpeleihinsä.
Vilunväreitä yleensä aiheuttaa 80-90-lukujen möhköfanttisohvat, joissa pehmusteet on länässä ja kangas on täynnä erilaisia rypytyksiä ja tikkauksia.

Miksi kannattaa uudistaa vanhaa kun huonekaluliikkeestä saa uuden helposti ja halvalla?

Ihan kaikkia huonekaluja ei kannatakkaan uudistaa, mutta verhoiluttaminen on paikallaan, jos kalusteessa on hyvä runko ja on muutenkin mieluinen. Verhoiluttaminen on ekoteko ja paikallisen yrittäjän työllistämistä. Lisäksi voit saada kotiisi huonekalun, jota ei muista kodeista löydy. Uniikkia ja persoonallista, koska vain mielikuvitus on rajana materiaalien käytössä.


Hienoin onnistumisesi?

Kahdeksan vuotiseen uraan on mahtunut monta onnistumista, monta hienoa työtä. Tähän nostaisin kuitenkin Rymsteeraus pop-up tapahtuman, jota järjestän Tallipihalla. Tänä keväänä kolmannen kerran kasaan muutaman yhteistyökumppanin kanssa vanhaan talliin sisustusmaailman, josta ei väriä ja ideoita puutu. Tapahtumassa pääsen toteuttamaan luovuuttani ja estetiikan nälkääni enemmän kuin verhoilijan ammatissani, vaikka tekemiäni huonekalujakin on toki myynnissä.

Missä piilee yrittäjänä olemisen ihanuus ja kurjuus sinun silmin katsottuna?

Ihanaa on vapaus kehittää itseään ja yritystään, on vapaus valita työpäivän tai -yön pituus, on vapaus lomailla kun tahtoo.
Kurjaa on se, ettei tuota vapautta valita kuitenkaa aina ole. Asiakkaiden ehdoilla pitkälti aikataulut sovitaan, sairastua ei parane ja pitkistä lomista on turha haaveilla.

Makaako verhoilija vapaa-aikanaan pelkästään sohvalla vai miten rentoudut ja lataat akkuja?

Tämä verhoilija ainakin makoilee sohvalla, välillä vähän liikaakin. Koitan myös liikkua, sillä työ on aika fyysistä. Käynkin salilla ja uimassa säännöllisen epäsäännöllisesti ja nyt haaveilen taitoluisteluharrastuksesta. Keväällä alkaa taas puutarhassa mönkiminen ja melkein kahdeksankymppinen kotitalommekin tarjoaa mukavasti remonttiharrastetta.


Toistaiseksi toteutumaton unelmasi?

Olen jo jonkin aikaa haaveillut Nooramaisesta sisustuskaupasta: hauskoja vanhoja kunnostettuja huonekaluja, värikkäitä sisustustuotteita, sisustustekstiilejä ja suunnittelupalveluita. Vähän salaa unelmoin myös floristin opinnoista, sillä voisihan sisustuskaupassa kukkiakin olla.

Mitä tekisit jos saisit kuukauden palkallista lomaa?

Haluaisin matkalle, lämpöön oleilemaan ja nukkumaan mustat silmänaluset pois. Pari viikkoa riittää, tekemättömyys ei taida oikein sopia vartalolleni. Toiset pari viikkoa oleilisin kotona, tapaisin ystäviä, kiertelisin kirppareita ja sisustuskauppoja, lukisin kirjoja... ehkä vähän remppailisin huushollia :) Nauttisin ja hankkiutuisin stressistä eroon.


Haastattelukysymykset heitän seuraavaksi ekoru by Laurasen Laura Saarivuori-Eskolalle.

6. maaliskuuta 2015

Ideasta tuotteeksi ja tuotteesta yrittäjäksi

Jos on käsistään kätevä, saattaa juolahtaa mieleen ryhtyä käsityöyrittäjäksi. Kun on saanut valmistettua jotain ihan omin käsin ja sitten sitä vielä kaveripiiri kehuu ja joku kenties vielä haluaisi itselleen samanlaisen ja pyytää tekemään. Niin sitä sitten tekee saman kaverille ja kaveri maksaa vielä vähän vaivanpalkkaa. Kohta jo joku toinenkin haluaa ja homma etenee. Tämähän on helppoa kuin heinän teko, saa tehdä sitä mistä itse tykkää ja muut vielä maksavat siitä!

Niinhän sitä voi aluksi luulla ja siltä se ehkä äkkiseltään katsoen vaikuttaakin. Käsistään kätevän, hyvällä mielikuvituksella varustetun henkilön on kohtalaisen helppo pullauttaa maailmalle uusi hieno tuote ja perustaa sen kylkeen yritys ja alkaa sitten tienaamaan tällä. Onkohan tässä nyt jotain päässyt unohtumaan? Jos se noin kätevästi käy, niin menestyviä käsityöyrittäjiä pitäisi olla joka kylässä ja kadunkulmassa.

Minusta hauskin osuus on se tuotteen kehittely ja prototyypin valmistus. Sehän on sitten koko yrityksen ydin, mutta se todella on vain ydin ja sen ytimen ympärillä on valtavasti kaikkea muuta ja se muu myös maksaa. Pelkkä yrityksen olemassaolokin maksaa, vaikka ei olisi vielä myynyt yhtään tuotetta on laskuja jo kertynyt. Kaverille tehdessä ei ehkä tullut ajatelleeksi, että siitä olisi pitänyt maksaa veroa, vielä vähemmän mieleen ehkä juolahti yel-maksu. Yrityksessä on perustamiskulujakin jonkun verran, riippuen tietysti siitä millaisen yrityksen perustaa, mutta pelkkä toiminimen hankkiminenkin maksaa. Sitten pitää hankkia materiaalia tuotteita varten, kenties jotain laitteitakin, pitää olla tila missä tuotteen valmistaa ja valaistus, jonkinlaiset nettisivut alkavat tänä päivänä olla lähes pakolliset ja kaikesta tästä täytyy pitää kirjanpitoa. Eikä vieläkään oikein olla siinä itse yrittämisessä.


Ei riitä, että on se tuote, sille pitää olla myös "kehykset", nimi on hyvä olla olemassa, pakkaus, tuoteseloste, ohje, logo, vasta sitten se tuote alkaa olla valmis. Mutta ei vielä sittenkään voi alkaa tyytyväisenä lepäilemään laakereilla. Tuotteelle pitää määrittää hinta. Hintaa laskettaessa pitää ottaa huomioon paitsi kaikki tuotetta valmistettaessa syntyvät kulut,  myös ne muut yrityksen kulut ja siihen päälle pitää sitten vielä jäädä vähän katetta, mistä tulee sitä omaa palkkaa. Hinnan määrittäminen ei olekaan ihan yksinkertaista. Yrityksen tarkoitushan on nimenomaan tuottaa yrittäjälle elanto, joten hinnoittelu on syytä tehdä huolella.

Kun hintalappu on saatu kohdalleen, pitää alkaa kaivamaan itsestään esille myyjää. Myyntityö ei sekään ole aivan yksinkertaista. Myynti on psykologiaa, kommunikointia, tilannetajua, bisnesosaamista, markkinataloutta ja myös tuuria. Lisäksi tilanteet ja asiakkaat vaihtuvat, pitää olla pitkäjännitteisyyttä, kärsivällisyyttä ja pitää kestää myös vastoinkäymisiä hymyssä suin.


Käsityöyrittäjä on monitahoinen henkilö. Pitää olla luova, pitkäjännitteinen, kärsivällinen, sitkeä, positiivinen, ahkera, systemaattinen, hallita  kauppamatematiikkaa, tietojenkäsittelyä, markkinointia, myyntiä, kirjanpitoa ja omata neuvottelutaitoja. Jos ei jotain itse osaa niin pitää ymmärtää hankkia sellaisia kontakteja, jotka osaavat.

Minun mielestäni parasta tässä käsityöyrittäjyydessä on vapaus ja se että saa tehdä jotain sellaista, minkä tekemisestä itse todella nauttii, voi joka päivä luoda jotain kaunista omin käsin. Tykkään siis olla se oman yritykseni työntekijä. Myyjänäkin olemisessa on oma viehätyksensä, siinä kun saa tavata muita ihmisiä. Laskentapäällikön tehtävät ovat tervanjuontia, enkä ole erityisen innokas markkinointipäällikkökään, kirjanpitäjäksi minusta ei ole ollenkaan, joten yritykseni toimitusjohtajana olen sen määrännyt ulkoistettavaksi. Tässä koneen vieressä istuessani huomaan hartioideni kipeytyneen, joten otankin henkilöstöpäällikön roolin ja järjestän ensi viikoksi hierojan henkilökunnalle.

27. helmikuuta 2015

Vesileiman lisääminen kuvaan

Kuvien merkitsemiseen ja suojaamiseen on monta tekniikkaa, tässä yksi Photoshopin käyttäjille. Tee logostasi tai nimestäsi sivellin ja leimaa sillä kuvasi. Ohjeet tulevat tässä. Ne on tehty Windowsille ja PS CC:lle, mutta ovat sovellettavissa Macille ja muihin Photoshopin versioihin.




Avaa tyhjä dokumentti. Kirjoita teksti haluamallasi fontilla. Valitse tekstin pikselit painamalla CTRL ja klikkaamalla tekstin kuvaketta. ©-merkin saat pitämällä alt-näppäimen pohjassa ja näppäilemällä 0169. (Ei ehkä toimi kaikissa koneissa.)


Valitse ylävalikosta Edit -> Define Brush Preset...



Anna siveltimelle haluamasi nimi.

Valitse vasemmasta valikosta sivellintyökalu. Avaa ylhäältä Brush Preset Picker, josta valitse oma siveltimesi, se on alimmaisimpana. Valikkoruudun yläkulmassa on ratas, klikkaa sitä ja valitse Preset Manager.



Valitse tekemäsi sivellin ja paina Save Set...



Valitse tallennuspaikka ja anna siveltimen nimi. Paina tallenna.


Nyt voit käyttää sivellintä leimana kuvissasi. Säätämällä siveltimen läpinäkyvyyttä ja väriä voit muokata siitä sopivamman kuvaan kuin kuvaan.

Toivottavasti tästä oli hyötyä sinulle :)