Inspiraatio hukassa

Käsityöyrittäjyyskin on pitkälti luovaa työtä. Se vaatii oivalluksia ja uuden luomista tai ainakin vanhan idean uudelleen muotoilua. Kykyä nähdä esimerkiksi vanha lakana mekkona pienen tytön päällä tai saviklimppi maljakkona, jonkun ojanreunalle heittämä pullo viinilasina tai kahvipaketti laukkuna.

Minun mielestäni kaikki ihmiset ovat luovia, ainakin pikkuisen. Olemme erilaisia, ja luovuus vain ilmenee eritavalla. Toisilla tämä mielikuvituksen virta tuntuu olevan ehtymätön lähde ja toinen taas tarvitsee tarkan ohjeen ja materiaalit valmiiksi katsottuna, jotta pystyy luomaan lankakerästä neulepaidan. Omilla käsillä tekeminen antaa kuitenkin tyydytyksen tunteen kaikille.

Luominen on jännä prosessi. Monesti kuulee sanottavan, että tarvitaan inspiraatio, tai että se inspiraatio on hukassa. Haeskelin sanan inspiraatio tarkempaa merkitystä ja wikipediassa kerrottiin sen tarkoittavan teologisessa mielessä Raamatun kirjoittamista pyhän hengen innoittamana. Jotain tällaista erittäin vahvaa tunnetta, joka iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja saa jonkun päässä syntymään vauhdilla toinen toistaan ihmeellisempiä ideoita, joita sitten huumaantuneena toteutetaan ja näin lähtee mitä henkeäsalpaavampia tuotteita maailmalle. Kyllähän se inspiraatio joskus näin iskeekin, mutta kyllä se luomisprosessi on useimmiten paljon pitkäpiimäisempi prosessi. Sitä paitsi, jos aina vaan odottelee sen inspiraation iskemistä, niin kyllä sitä saa melkoisen kauan odotella ja paljon jäisi tekemättä.

Mistä se inspiraatio sitten tulee? Mikä juuri sinulla herättää sen luomisprosessin käyntiin? Aika moni sanoo löytävänsä ideoita luonnosta. Näin suomalaisena se tuntuu varsin luontevalta lähteeltä, onhan meillä täällä tätä luontoa ja varmaan kaikille on varsin helppo hakeutua luonnon helmaan. Jollekin se inspiraatio kuitenkin saattaa iskeä vaikka harmaalle tehdaspihalle pudonneesta pullonkorkista. Jos nyt kuitenkin ajatellaan, että se inspiraatio on hukassa, ja mitään uutta ei vaan synny ja käsityöyrittäjällä kuitenkin pitää aina välillä syntyä tai muuten yritys lakkaa pyörimästä tai pyöriminen ainakin hidastuu, silloin se pitää vaan houkutella esiin. Ei se väkisin tule, mutta turha sitä on jäädä sohvalle makaamaan ja odottelemaankaan. Eikä missään nimessä kannata keskittyä ajatukseen, että mitään ei nyt synny, silloin ei ainakaan synny. Parasta olisi saada ensin aivot tyhjäksi kaikesta turhasta ja raskaasta, mennä kävelylle, siivota työtilat, syödä hyvä ateria, tavat kavereita, nukkua päiväunet, lukea hyvä kirja, mikä nyt itse kullekin parhaiten sopii. Sen jälkeen pitää ryhtyä töihin sen sijaan että jatkaa sen inspiraation iskemisen odottelua. Aloittaa vaikka siitä ihan tavallisesta, mitä siihenkin asti on tehnyt ja miettiä samalla voisiko sen tehdä jostain uudesta materiaalista, tai jotenkin eri tavalla. Katsoa sitä työhuonettaan ja työtään eri näkövinkkelistä, miettiä miten muut sen ehkä näkevät.

Aika moni tuote on syntynyt tarpeesta, ajatuksesta, miten joku toimisi paremmin tai näyttäisi paremmalta. Se on vaatinut tuntien, joskus jopa vuosien ajatushautomon ja päälle saman verran käytännön työtä, kokeiluja, erehdyksiä ja lopulta onnistumista. Inspiraation hetket ovat olleet lyhyet tai jääneet jopa kokonaan huomaamatta. Luovuus ei ole välttämättä helppoa ja hengen hurmaa täynnä. Luovuus on kuitenkin sellainen sisäänrakennettu ominaisuus, joka pulpahtelee pintaan toisilla enemmän toisilla vähemmän ja jos vähemmän, niin kannattaa vaan nähdä vähän vaivaa ja kaivella se sieltä esiin, niin aina välillä saa sitten nauttia niistä inspiraation tuomista henkeä nostattavista tuntemuksista.

Aloitetaan tämä päivä avoimin mielin, etsitään joku positiivinen ajatus kantamaan tätä päivää ja ryhdytään töihin. Eiköhän se inspiraatiokin sieltä tule.

Viikon käsityöyrittäjä - Marja Köppä

Kuka on Marja ja millainen on sinun yrityksesi Maheka Design?

Olen kangasalalainen, 70-lukulainen, korallinpunaisesta ja oranssista pitävä, nostalginen, vintagea ihaileva maatalon tyttö, jolla on levottomat kädet -syndrooma. Kädentaidot olen perinyt molemmilta vanhemmiltani ja jo pienestä pitäen näprännyt milloin mitäkin. Koulussa lempiaineeni oli tietenkin käsityöt ja sen seurauksena peruskoulun jälkeen kävin ammattilukion pukuompelulinjan. Sen jälkeen olikin mietinnän paikka opiskelujen suhteen. Olisin päässyt Hämeenlinnaan Wetterhoffille, mutta valitsin kuitenkin kaupallisen koulutuksen, kun ajattelin, että sitä tarvitaan hommassa kuin hommassa. Tradenomiopintojen jälkeen olin toimistotöissä siellä, täällä ja tuolla ennen yrittäjyyttä.

Maheka-nimi tulee etunimistäni, Marja Heli Kaarina. Päämateriaaliani ovat vanhat 1950–70-lukujen tapetit, joista ensimmäisiä olen löytänyt rullan loppuina kotoa vintiltä ja mummulani vintiltä 50- ja 60-lukujen taloista. Niistä syntyy koruja sekä naisille että miehille ja lisäksi piensisustustuotteita kotien piristykseksi. Maheka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan sisustaa tapeteilla.

Millainen on ollut tiesi yrittäjänä?

Vuonna 2006 löysin koruharrastuksen, joka vei mennessään niin voimakkaasti, että kesällä 2007 perustin yrityksen, joka valmisti hopea- ja helmikoruja. En koskaan ollut ajatellut yrittäjäksi ryhtymistä mutta koska veljeni perusti oman autoalan firmansa saman vuoden alussa, ajattelin, että kyllä minäkin nyt sitten. Viisi vuotta myöhemmin kuvaan astuivat vanhat tapetit, joiden myötä hopeakorut saivat väistyä ja siirryin aluksi tekemään tapettikoruja ja innostuttuani tapeteista entistä enemmän ja tapettivaraston kasvaessa tuotevalikoima laajentui myös piensisustustuotteisiin eli rasioihin, kelloihin ja varjostimiin. Tapetti taipuu moneksi, katsotaan, mihin siitä vielä on. Ideoita ja ajatuksia riittää kyllä. 

Millainen on tavallinen työpäiväsi?

Päivät vaihtelevat paljonkin, joten helpompi olisikin kuvailla tyypillinen työviikko. Silloin, kun voin olla koko päivän työhuoneellani kotona, on ohjelmassa mahdollisimman paljon tuotteiden tekoa. Leikkaan tapetteja, maalailen ja lakkailen rasioita ja kelloja ja teen koruja. Viikoittan olen myös puotipuksuna Lempäälän Ideaparkin Mummola-lahjapuodissa, jossa on tuotteitani myynnissäkin. Päivittäin menee paljon aikaa myös tietokoneella. 

Millainen on unelmatapettisi? Mitä siitä tekisit?

Tapettiharrastuksen myötä toinen toistaan ihanampia tapetteja on tullut vastaan ja tulee edelleen, joten suosikkikuosejakin on monia. Muutamat kuosit ja värit ovat osuneet ja uponneet niin hyvin, etten ole raaskinut niitä vielä mihinkään käyttää vaan olen jemmannut ne toistaiseksi odottamaan omaa vuoroaan. Niiden joukossa on yksi, jossa on isoja keltaisia ruusuja, toinen, jossa on oransseja ruusuja, ja kolmas, jossa on korallinpunainen ja keltainen kuvio. Unelmatapetissani on siis ehdottomasti lämpimiä kevään sävyjä ja mahdollisesti kukkakuvio. Kyllä ne tapetit jonkin aikaa jemmassa oltuaan kertovat, miksi haluavat isona tulla. Asun 60-luvulla rakennetussa talossa, joten todennäköisimmin ne päätyisivät ihan perinteisesti seinään. Mutta ehdottomasti teen niistä myös korusarjan itselleni!  

Mitkä on työsi plussat ja miinukset?

Plussaa on tottakai vapaus toteuttaa itseäni omalla tavallani materiaalilla, johon olen korviani myöten umpirakastunut. Pidän myös messuilla ja tapahtumissa olemisesta, vaikka ne tarkoittavatkin todella pitkiä päiviä, paikallaan seisomista ja pitkiä ajomatkoja ja huonosti nukuttuja hotelliöitä. Pahin miinus on varmasti krooninen ajanpuute. Yhden ihmisen rahkeet eivät määräänsä enempään riitä, joten on osattava priorisoida ja sietää jatkuvaa välttämättömien mutta vieläkin tekemättömien töiden listaa. 

Mitä toivot yrityksesi tulevaisuudelta?

Toivon, että löydän vielä paljon uusia vanhoja tapetteja materiaalikseni. Toivon myös, että saan ensi vuodeksi kaavailemani uudet tuotteet jo keväällä markkinoille. Pitemmällä tähtäimellä suunnitelmissa on pihan navetan remppaaminen työtiloiksi. 

***

Ensi viikolla Marjan haastateltavana Pienet Oranssit -yrityksen Marika.

Äitiyrittäjän selviytymisopas

Ikuisuushaaste, yrittäjyyden ja perheen yhteensovittamisen. Samoja haasteita on tietysti myös palkkatöissä käyvillä ja itse perustinkin yritykseni äitiyslomien ja hoitovapaiden keskellä juuri siksi, että työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen kävisi joustavammin. Se on käytännössä tarkoittanut sitä, että minulla on ollut joustavasti vapaus valita, teenkö työt tarvittaessa esim. yöllä tai en ollenkaan, jolloin en myöskään saa palkkaa. Olen ommellut varmasti enemmän keittiön pöydän ääressä kuin työhuoneella. Multitasking (1. on avain arjen pyöritykseen!

TV:stä tuli takavuosina sarja Selviytymisopas, jossa tarjoiltiin sangen hyödyllisiä vinkkejä tavallisia ihmisiä vaaniviin vaaratilanteisiin. Minuun teki lähtemättömän vaikutuksen mm. avausjaksossa esitetty selviytymisvinkki tulipalon varalle: sido köysi liinavaatteista ja sen päähän painoksi korkokengät. Näin voit kavuta ikkunasta köyttä pitkin vapauteen ja pukea alhaalla kengät jalkaan, sillä maassa on todennäköisesti lasinsirpaleita ja muita katastrofitilanteille ominaisia vaarallisia partikkeleita. Korkokengissäsi voit siis kipitellä turvaan tyylikkäästi!

Nyt ajattelin koota perheen ja yrittäjyyden yhteensovittamiseen hyviksi havaitsemiani vinkkejä. Tyylistä en kyllä tiedä, mutta tässä se tulee:

Äitiyrittäjän selviytymisopas

1. Vauvat

Vauvat ovat söpöjä ja helppoja äitiyrittämisen kannalta. Poikkeuksena ovat tietysti sairaudet ja yhden koliikkivauvan kokemuksella on pakko mainita myös koliikki. Silloin sanon vain, että hang in there ja good luck (1. Jossain vaiheessa elämä voittaa taas.

Mutta noin yleisesti ottaen vauvojen kanssa yrittäminen onnistuu, kun yksinkertaisesti otat vauvan mukaan ja teet. Suurin osa vauvoista nukkuu paljon, jolloin äitiyrittäjällä on tietenkin tehokasta työaikaa. Pienellä harjoittelulla opit ompelemaan vauva kantoliinassa ja imettämään samalla, kun päivität verkkokauppaa. Muista ergonomia!

2. Taaperot ja uhmaikäiset

Nämä lapsen kehitysvaiheet ovat juuri niitä, jolloin avioerot ovat yleisimpiä ja vanhemmilla tapahtuu ilmiö nimeltään "rupsahdus". Tutkijoiden (en nyt muista kenen ja missä tutkimuksessa, mutta ihan varmasti olen joskus sumuvuosina lukenut aiheesta) mukaan ei ole sattumaa, että lapsi näissä kehitysvaiheissa on söpöimmillään ja hellyttävimmillään ulkoisesti. Toiminnallisesti on kuin taloudessa asuisi Tasmanian tuholainen.

Siirry työasioissa suosiolla yövuoroihin. Jos olet niin onnekas, että lapsi nukkuu päiväunet, saatat saada tehokasta työaikaa myös päivällä. Käytä kullannuppusi valveillaoloaika yhteiseen ulkoiluun, sillä tarvitset kaiken lisähapen. Ota lapsi mukaan kotitöihin, sillä tämän ikäisellä on ihan tolkuttomasti tarmoa käyttää uusia kykyjään. Hän voi käyttää niitä esim. seinän "maalaamiseen" vessaharjalla, pesukoneen ohjelmapaneelin irrotukseen, saippuamaistiaisiin, pehmolelujen sullomiseen tiskikoneeseen täysin huomaamatta - tai pyykkien lajitteluun, keittiövälinekaapin uudelleenjärjestelyyn ja sämpylä- tai pullataikinan muotoiluun sinun apunasi.

Muista käyttää osa lapsen uniajasta ihasteluun: mikään ei ole niin kaunis ja rakas, kuin tämän ikäinen lapsi nukkuessaan. Tällä rakkaushormonilla (ja kahvilla) jaksat ommella pikkutunneille. Tai tehdä pikkusisaruksen kullannupullesi.

3. Leikki-ikäiset

Nyt alkaa helpottaa! Tämän ikäisen kanssa pärjäät, kun vain tekemistä riittää. Viritä työhuoneeseen puuhapisteitä: helmiaskartelua, väritystä, hamahelmiä ja kaikkien aikojen kestosuosikkia, nappien järjestelyä. Lapsi jaksaa liikuttavalla innolla myös ommella yhdessä, jos hankit hänelle oman leikkiompelukoneen. Ketjusilmukoiden virkkaus kannattaa opettaa heti, kun lapsen sorminäppäryys alkaa riittää. Työhuoneeni nurkassa on syntynyt varmasti useampi kilometri ketjusilmukkanauhaa. Lapsen tekemät vohvelikangastyöt voi hyötykäyttää lahjoina isovanhemmille.

Voit käyttää myös jonkin verran apuna lastenohjelmia ja -elokuvia ja tietokone- ja kännykkäpelejä. Näiden käyttöä pitää vahtia, ettei lapsesta tulisi vihannes. Kasvattajaguruilla ja asiantuntijoilla on varmasti tälle hienompikin ilmaisu ja avartavampi selitys.

Voit siirtyä taas työssäsi päivävuoroihin ja yrittää nukkua viime vuosina keräämäsi silmäpussit pienemmiksi. Ainakin, jos et tehnyt kullannupullesi pikkusisarusta.

4. Eskarilaiset ja alakoululaiset

Onni, autuus ja ylistys! Noin niin kuin yrittäjänä tietysti. Vanhempanahan olet haikeuden vallassa: kuinka pikkulapsivuodet kiitivätkään niin nopeasti ohi, nyyh ja silleen. Mutta nauti nyt, sillä saat hetkeksi elämäsi omiin käsiisi. Kuinka tehokas onkaan äitiyrittäjä silloin, kun saa monta tuntia katkeamatonta työaikaa yksin työhuoneella!

Iltapäivät ja illat kuluvat läksyissä, vanhempainilloissa, harrastuskuskauksissa jne. Mutta niinhän ne kaikilla, se on elämää. Sitä paitsi jääkiekkokatsomoissa, dojoilla ja balettien eteisissä voi tehdä yllättävän monenlaisia käsitöitä tai vaikkapa vastailla työsähköposteihin.

5. Teinit

OMG. Palataan tähän muutaman vuoden kuluttua. Tai kertokaa te, sillä tämä alue on minulle vielä kartoittamatonta maaperää.

6. Puolisot

Tähän voisi oikeastaan laittaa, että ks. kohta 3. Puuhapisteeksi puolisolle voi hankkia vaikka vanhan omakotitalon, jos puoliso sattuu olemaan tee-se-itse -henkinen. Tai harrastuksen, mieluiten sellaisen johon tämä voi ainakin välillä ottaa lapset mukaan, kuten vaikkapa geokätköily. Pelien ja elokuvien suhteen on noudatettava samaa varovaisuutta, koska vihannes jne.

 

 

(1. Anteeksi anglismit, mutta joskus suomenkielisessä versiossa vain ei tule oikea sävy tekstiin. Moniajo, koeta kestää ja onnea matkaan. Eieiei.

Onnea Suomen käsityöyrittäjät 4 v!

 

Kuva: Vinkeen täti Kreetta Ahonen

 

23.10.2014 Suomen käsityöyrittäjät täyttää 4 vuotta. Ryhmään kuuluu nykyään yli 300 käsityöyrittäjää. Järjestämme yhdessä Käsityökortteli-nimellä myyntitapahtumia ja markkinointitempauksia, järjestämme näytöksiä ja näyttelyitä, rakennamme messujen ja muiden tapahtumien sisälle ryhmän yhteisiä suuria osastoja. Jaamme jäsenillemme tietoa ja vertaistukea.

 

Asiakkaille tarjoamme tapahtumien ja tempausten lisäksi www-sivuston uutisineen, yritysesittelyineen ja hakutoimintoineen. Facebook-sivuillamme julkaisemme mm. tapahtumakalenteria ja muuta ajankohtaista asiaa.

 

Käsityöyrittäjä, olet tervetullut ryhmäämme mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä!

Käsityönystävä ja asiakas, lämpimästi tervetuloa seuraamaan sivustoamme!

 

On ilo kuulua Suomen käsityöyrittäjiin ja Käsityökortteliin.

Onnea meille!

Toivejuttu - ideoita kaivataan!

Viikon Käsityöyrittäjä -sarja on pyörinyt nyt jonkin aikaa ja ilmeisesti se on ollut varsin tykätty. Kun yrittäjät haastattelevat toisiaan siinä helposti käy niin että puhutaan vain työstä, ja käsityöyrittäjää ehkä kiinnostaa siinä työssä eri asiat kuin muita ihmisiä. Joten puheenvuoro teille lukijoille - mitä sinä haluaisit kysyä, mistä haluaisit lukea? Voit esittää toiveita yleisesti tai osoittaa kysymyksen suoraan jollekin tietylle yrittäjälle. Kaikki Suomen Käsityöyrittäjät löytyvät täältä. Otamme ilolla vastaan myös muita juttuideoita! Tulossa on esimerkiksi juttu suomalaisesta vaatetehtaasta Kimperi Factorysta; nyt on loistotilaisuus kysyä mitä vain mieleen tulee, me sitten selvitämme että miten niitä vaatteita oikeastaan valmistetaan siellä tehtaassa, ja millaista se tehdastyöskentely täällä Suomessa on.

Syksy on täällä etelässäkin jo pitkällä, muualla Suomessa on ilmeisesti luntakin jo nähty. Sehän tietysti tarkoittaa sitäkin, että joulu lähestyy vääjäämättä. Kun etsit lahjaideoita, kokeile Käsityökorttelin hakukonetta! 

Viikon käsityöyrittäjä -sarja jatkuu taas ensi viikolla Mahekan Marjan haastattelulla.