Kirjoittajaesittelyssä Tuija

Moi,

Nimeni on Tuija Mansikkamäki, ja olen tämän blogin kirjoittajajoukosta yksi. Meistä jokainen esittäytyy vuorollaan.

Ikää on kertynyt 54 vuoden verran ja  olen kolmen aikuisen lapsen äiti, ja viiden ihanan tenavan onnellinen mummi. Aviopuolisoni on myös paras ystäväni. Jakaa kanssani sekä pienet surut että suuret ilot.

Ja se syy miksi tänne kirjoittelen, olen käsityöyrittäjä, eli hienolta ammattinimikkeeltäni koru- ja metallituotevalmistuksen artesaani, hopeasepänala. Käytän kuitenkin lyhyempää ammattinimikettä eli koruseppä. Luotsaan eteenpäin pienyritystä nimeltä Siriuskoru, joka on perustettu jo opiskeluaikanani v.2011 Lempäälän Tredussa( entinen Pirko/ Pirkanmaan ammattiopisto).

Eli teen työkseni koruja eri metalleista, hopea ja kupari ovat lempimateriaalejani. Myös pienesineitä valmistan aina joskus.

Jonkin verran teen myös helmikoruja, niiden osuus on kuitenkin vähentynyt aikalailla, sillä kun aloitin korujen teon harrastuksena aikoinaan, tein pelkästään helmikoruja kunnes keksin ketjut, ranneketjut, kaulaketjut, kaikki ihanat ketjumallit mitä voi tehdä. Ketjuissa kun pätevät tietyt lainalaisuudet, langan vahvuus ja veivin koko. Saatan käyttää termejä jotka tuntuvat vieraille, mutta tässä matkan varrella teen nekin tutuiksi. Sitten tulivatkin jo kuvaan mukaan sormukset, kivi-istutukset sormuksiin.. ja sille tielle jäin.

Tykkään sahata käsin aivan kaikki ketjujen lenkit, sormusaihiot, riipuspohjat, mitä kulloinkin teenkin,  ja tärkeimmät työvälineeni ovat lehtisaha sekä työntömitta eli tuttavallisemmin "tönäri". Toki muitakin työkaluja tarvitaan, mutta vähitellen teen niitäkin tutuiksi.

Jo pikkutyttönä ompelin, kudoin, virkkasin, askartelin, tein kaikkea mahdollista käsilläni. Yhdeltä koulutukseltani olen myös pukuompelija. Nämä taidot ovat olleet aina osa minua, ja tulevat olemaan. Ompelua harrastan ihan huvin vuoksi, aiemmin tein lastemme vaatteista suurimman osan itse. Villasukkia kudon edelleen aina kun vain ehdin.

Kun vaihdoin ammattia hoitoalalta liki 30 vuoden uran jälkeen, oli itsestään selvää, että ammatti tulee olemaan jotain sellaista jossa saan suunnitella, sekä toteuttaa omia ideoitani, käyttää luovuuttani ja nauttia työn tuloksista sekä siitä, että koruistani tykätään ja niitä halutaan ostaa.Yrittäjyydessä myös  tietynlainen vapaus houkutti, ja tätä ei nyt pidä käsittää väärin, sillä yrittäjä on vastuussa monista asioista joista varmastikin kirjoittelemme tässä tarkemmin kunhan alkuun päästään.

Tällä hetkellä teen paljon ihan tilaustöitä, ja verkkokauppa joka Siriuskorulla on, saa täydennystä tuotevalikoimaansa jatkuvasti. Verkkokauppa on ollut suljettuna, mutta aukeaa tällä tietoa tämän kesän loppupuolella kunhan saan tehtyä tuotevalikoiman sinne valmiiksi. Päätin pistää uusiksi koko verkkokaupan, ja sitä tässä nyt teen tilaustöiden lisäksi.

Koruja olen tehnyt suunnilleen seitsemän vuotta, ja koulutukseni aikana hopeasepäksi entistä enemmän metalleista. Pieni pajani sijaitsee vielä kotonamme, mutta haaveissa on mahdollisimman pian oma pikkupaja täältä kotikaupungistani.

Harrastan lukemista, kirjoittamista, sauvakävelyä.Suosikkikirjailijoita Dan Brown, Danielle Steel muutamia mainitakseni.Osallistun ensi marraskuussa taas National Novel Writing Month-nimiseen kirjoittajatapahtumaan, eli lyhyesti, kuukauden aikana, marraskuussa kirjoitan novellin, tai pieni romaanihan tuo jo on, 50 000 sanaa, on muuten melkoinen määrä mutta hauskaa.  Rakastan kesää, kuumia hellepäiviä, ukonilmoja,  merenrantoja, järvenrantoja, metsää, sekä kaikkea kaunista. En tarvitsisi talvea lainkaan, vaikka siinäkin on jotain kaunista.
Ideoita koruihin saan kaikesta mitä näen, joskus kuuntelemani musiikki on ideoiden ja inspiraation lähde.

Tähän loppuun voisi varmaan kertoa, että olen myös eksoottisten lemmikkien ystävä, ja ilonamme on nyt neljäs afrikankääpiösiilini Retu, kohta 3-vuotias aikamiespoika. Aiemmat kolme afrikankääpiösiiliäni ovat jo siirtyneet autuaammille matomaille. Afrikankääpiösiili on sukua luonnossa elävälle siilillemme, joka on rauhoitettu, kun taas nämä pienet afrikankääpiösiilit ovat lemmikeiksi tarkoitettujakin.

Mutta ,tämä minusta, annan vuoron seuraavalle kirjoittajalle.