6. maaliskuuta 2015

Ideasta tuotteeksi ja tuotteesta yrittäjäksi

Jos on käsistään kätevä, saattaa juolahtaa mieleen ryhtyä käsityöyrittäjäksi. Kun on saanut valmistettua jotain ihan omin käsin ja sitten sitä vielä kaveripiiri kehuu ja joku kenties vielä haluaisi itselleen samanlaisen ja pyytää tekemään. Niin sitä sitten tekee saman kaverille ja kaveri maksaa vielä vähän vaivanpalkkaa. Kohta jo joku toinenkin haluaa ja homma etenee. Tämähän on helppoa kuin heinän teko, saa tehdä sitä mistä itse tykkää ja muut vielä maksavat siitä!

Niinhän sitä voi aluksi luulla ja siltä se ehkä äkkiseltään katsoen vaikuttaakin. Käsistään kätevän, hyvällä mielikuvituksella varustetun henkilön on kohtalaisen helppo pullauttaa maailmalle uusi hieno tuote ja perustaa sen kylkeen yritys ja alkaa sitten tienaamaan tällä. Onkohan tässä nyt jotain päässyt unohtumaan? Jos se noin kätevästi käy, niin menestyviä käsityöyrittäjiä pitäisi olla joka kylässä ja kadunkulmassa.

Minusta hauskin osuus on se tuotteen kehittely ja prototyypin valmistus. Sehän on sitten koko yrityksen ydin, mutta se todella on vain ydin ja sen ytimen ympärillä on valtavasti kaikkea muuta ja se muu myös maksaa. Pelkkä yrityksen olemassaolokin maksaa, vaikka ei olisi vielä myynyt yhtään tuotetta on laskuja jo kertynyt. Kaverille tehdessä ei ehkä tullut ajatelleeksi, että siitä olisi pitänyt maksaa veroa, vielä vähemmän mieleen ehkä juolahti yel-maksu. Yrityksessä on perustamiskulujakin jonkun verran, riippuen tietysti siitä millaisen yrityksen perustaa, mutta pelkkä toiminimen hankkiminenkin maksaa. Sitten pitää hankkia materiaalia tuotteita varten, kenties jotain laitteitakin, pitää olla tila missä tuotteen valmistaa ja valaistus, jonkinlaiset nettisivut alkavat tänä päivänä olla lähes pakolliset ja kaikesta tästä täytyy pitää kirjanpitoa. Eikä vieläkään oikein olla siinä itse yrittämisessä.


Ei riitä, että on se tuote, sille pitää olla myös "kehykset", nimi on hyvä olla olemassa, pakkaus, tuoteseloste, ohje, logo, vasta sitten se tuote alkaa olla valmis. Mutta ei vielä sittenkään voi alkaa tyytyväisenä lepäilemään laakereilla. Tuotteelle pitää määrittää hinta. Hintaa laskettaessa pitää ottaa huomioon paitsi kaikki tuotetta valmistettaessa syntyvät kulut,  myös ne muut yrityksen kulut ja siihen päälle pitää sitten vielä jäädä vähän katetta, mistä tulee sitä omaa palkkaa. Hinnan määrittäminen ei olekaan ihan yksinkertaista. Yrityksen tarkoitushan on nimenomaan tuottaa yrittäjälle elanto, joten hinnoittelu on syytä tehdä huolella.

Kun hintalappu on saatu kohdalleen, pitää alkaa kaivamaan itsestään esille myyjää. Myyntityö ei sekään ole aivan yksinkertaista. Myynti on psykologiaa, kommunikointia, tilannetajua, bisnesosaamista, markkinataloutta ja myös tuuria. Lisäksi tilanteet ja asiakkaat vaihtuvat, pitää olla pitkäjännitteisyyttä, kärsivällisyyttä ja pitää kestää myös vastoinkäymisiä hymyssä suin.


Käsityöyrittäjä on monitahoinen henkilö. Pitää olla luova, pitkäjännitteinen, kärsivällinen, sitkeä, positiivinen, ahkera, systemaattinen, hallita  kauppamatematiikkaa, tietojenkäsittelyä, markkinointia, myyntiä, kirjanpitoa ja omata neuvottelutaitoja. Jos ei jotain itse osaa niin pitää ymmärtää hankkia sellaisia kontakteja, jotka osaavat.

Minun mielestäni parasta tässä käsityöyrittäjyydessä on vapaus ja se että saa tehdä jotain sellaista, minkä tekemisestä itse todella nauttii, voi joka päivä luoda jotain kaunista omin käsin. Tykkään siis olla se oman yritykseni työntekijä. Myyjänäkin olemisessa on oma viehätyksensä, siinä kun saa tavata muita ihmisiä. Laskentapäällikön tehtävät ovat tervanjuontia, enkä ole erityisen innokas markkinointipäällikkökään, kirjanpitäjäksi minusta ei ole ollenkaan, joten yritykseni toimitusjohtajana olen sen määrännyt ulkoistettavaksi. Tässä koneen vieressä istuessani huomaan hartioideni kipeytyneen, joten otankin henkilöstöpäällikön roolin ja järjestän ensi viikoksi hierojan henkilökunnalle.

27. helmikuuta 2015

Vesileiman lisääminen kuvaan

Kuvien merkitsemiseen ja suojaamiseen on monta tekniikkaa, tässä yksi Photoshopin käyttäjille. Tee logostasi tai nimestäsi sivellin ja leimaa sillä kuvasi. Ohjeet tulevat tässä. Ne on tehty Windowsille ja PS CC:lle, mutta ovat sovellettavissa Macille ja muihin Photoshopin versioihin.




Avaa tyhjä dokumentti. Kirjoita teksti haluamallasi fontilla. Valitse tekstin pikselit painamalla CTRL ja klikkaamalla tekstin kuvaketta. ©-merkin saat pitämällä alt-näppäimen pohjassa ja näppäilemällä 0169. (Ei ehkä toimi kaikissa koneissa.)


Valitse ylävalikosta Edit -> Define Brush Preset...



Anna siveltimelle haluamasi nimi.

Valitse vasemmasta valikosta sivellintyökalu. Avaa ylhäältä Brush Preset Picker, josta valitse oma siveltimesi, se on alimmaisimpana. Valikkoruudun yläkulmassa on ratas, klikkaa sitä ja valitse Preset Manager.



Valitse tekemäsi sivellin ja paina Save Set...



Valitse tallennuspaikka ja anna siveltimen nimi. Paina tallenna.


Nyt voit käyttää sivellintä leimana kuvissasi. Säätämällä siveltimen läpinäkyvyyttä ja väriä voit muokata siitä sopivamman kuvaan kuin kuvaan.

Toivottavasti tästä oli hyötyä sinulle :)

24. helmikuuta 2015

Viikon käsityöyrittäjä - Oda Koivisto

Kuka olet, mistä tulet, mitä teet ja mihin olet menossa?

Olen Oda Koivisto. Yritän elättää itseni ja perhoskoirani Uldan käsillä tekemällä ja suustani tarinoita
suoltamalla. Neljännesvuosisata sitten minua puri Lapinkärpänen. Oireet olivat niin vakavat, että ainoaksi oikeaksi hoidoksi osottautui muuttaminen etelästä Inarin kunnan Kaamasen kylään. Asustelen ja teen töitä punaisessa talossa mäntykankaalla, oman lammen rannalla. Mihinkö olen menossa? Jalat kuljettavat sinne ja tänne, mutta muuten yritän olla menemättä yhtään mihinkään. Haluan opetella olemaan tässä ja nyt.

Millainen yrittäjä olet ja mikä on parasta/vaikeinta työssäsi?

Tavoittelen kauneutta. Siinä sivussa on valitettavasti tullut omaksuttua myös perisuomalainen sanonta ”vaatimattomuus kaunistaa”. Koen vaikeaksi ja vaivaannuttavaksi itseni ja töitteni kehumisen ja tätä taitoa yrittäjä kuitenkin tarvitsisi markkinoinnissa. Ihaninta on saada tehdä työtä, josta pitää. Luovuuden käyttö, itsenäisyys ja vaihtelevuus ovat parhaita asioita käsityöyrittäjän arjessa. Joinakin päivinä saan läträtä värien kanssa sydämeni kyllyydestä. Välillä olen lankojen, puuhelmien ja muiden materiaalien lisäksi itsekin kyynärpäitä myöden väriliemissä. Illalla näkee, että on tullut valmista. Saa nauttia työnsä tuloksista (ja hinkata käsiä säälliseen kuntoon).


­ Mistä nimi Jussakka?

Jussakka on aikoinaan perustettu aputoiminimeksi mieheni Jussin ja minun porotilalle. Töitä tekivät Jussi ja sen akka eli Jussakka. Akka on muuten minun mielestäni ihan hyvä sana – se kuvaa vahvaa ja kunnioitusta herättävää naista, oikeaa Pohjolan emäntää. Sittemmin Jussakan toiminta on keskittynyt käsitöiden valmistamiseen ja käsityömatkailuun sekä Lapin tarinoiden kertomiseen kuulijoille maailman eri kolkista.

­ Kuinka paljon töihisi vaikuttaa asuinpaikka ja taustasi?

Tulen monikulttuurisesta kodista ja asun monikulttuurisessa Inarissa. Kaikesta tästä on varmasti vaikutteita töissäni. Luontoäiti antaa töihini useita materiaaleja ja osa niistä on sellaisia, jotka ovat ominaisia juuri Lapille. Poronsarvet, ­luut ja ­nahka sekä monet nimenomaan pohjoisessa kasvavat värinlähteet kuten vaikkapa sudenkääpä. 


Kuinka saat aikasi riittämään ja pidettyä langat käsissäsi?

Päivissä tuntuu aina olevan liian vähän tunteja – paljon jää viime tinkaan tai peräti tekemättä. Yritän pitää niskalenkkiä kaaoksesta lipuilla ja lapuilla, joita on joka pöydän kulmalla, kalenterin välissä ja joskus kylpyhuoneen peiliinkin liimattuna. Metsässä kulkeminen, luonto ja sen antimet antavat energiaa ja ovat vastalääkettä kiireelle.


Mieleenjäänein muistosi joka liittyy valmistamiisi tuotteisiin?

Tällaisia muistoja on paljonkin koska jokaiseen työhön on antanut kosolti rakkautta ja osan itsestään. Muistissa ovat ne useat ulkomaille lähteneet seinätekstiilit, joiden kanssa piti poseerata yhdessä uuden, onnellisen omistajan kanssa. Parhaita hetkiä omien töiden kohdalla koen silloin kun näen, että työ on todella mennyt suoraan asiakkaan sydämeen. Viime vuonna joulumyyjäisissä eräs rouva käveli määrätietoisesti luokseni sanoen: ”Tuo kehä vilkutti minulle jo metrien päästä. Se sanoi ihan selvästi haluavansa meille asumaan. Se on minun.” En unohda koskaan rouvan ihastunutta ilmettä ja sitä oranssinsävyiseen Loitsukehään ensisilmäyksellä syttynyttä rakkautta.


­ Jos saisit toivoa jotain yrittäjän elämääsi, mitä toivot eniten?

Ykkösenä toivomuslistalla olisi varmaan aikaa toteuttaa kaikki muhimassa olevat ideat.

­ Miten käsityöt ja tarinat liittyvät toisiinsa?

Käsitöillä itsellään on usein oma tarinansa kerrottavana, mutta minulle osa työstäni on kertoa matkailijoille pohjoisen kulttuurista, luonnonmateriaaleista ja niiden käytöstä perinteisissä käsitöissä. Käyn pitämässä matkailijoille tarinatuokioita, joissa yhdistyvät tieto, taito ja osallistuminen. Vieraat pääsevät myös omin käsin tekemään jonkin pienen esineen. Se voi olla vaikka sievä poronnahkainen pussukka salaisuuksia, toiveita tai Lapinmuistoja varten. 

Väreistä, kauneudesta sekä rakkaimman perintönojatuolini löysistä jousista ja ulos tursuilevista pehmusteista tulee mieleeni Nooran verhoomo ja sisustuksen Noora Viitamiemi, jonka haastan seuraavaksi kertomaan itsestään ja yrittäjyydestään.

14. helmikuuta 2015

Ystävälle

Kuinka moni on muistanut ystävää tänään? Suomessa ystävänpäivä on kaikkien ystävien päivä, toki niiden romanttistenkin. Ystävien kanssa oleminen on ihanaa ja osa ystävistä harrastaa yhdessä. Toki harrastuksista saa myös uusia ystäviä, minkä olen nähnyt kursseja ohjatessani ja itse omissa harrastuksissani.

Monet käsityöyrittäjät opettavat taitojaan eteenpäin omilla kursseillaan tai kouluissa ja opistoissa. Joihinkin kursseihin kuuluu jopa materiaalit mukaan, joten vasta-alkaja pääsee opettelemaan uutta taitoa helposti. 

Spirraalin rautalankakurssilla tehty kranssi.

Itse opetan kahta kerran viikkoon kokoontuvaa kerhoa lapsille, viikonloppukurssien lisäksi. Tuunauskerhossa teemme aika vapaasti kaikenlaista kierrätysaskertelusta kankaanpainoon ja linnanrakennuksesta käsivarsineulontaan. Askartelukerhossa on enemmän paperiaskartelua eri tekniikoin, koru- ja huopatöitä. 

Polkkaponin askartelukerhon ystävänpäiväkortteja.



Aikuisten ja lasten kursseilla yhtälailla tulee välillä esiin uskonpuutetta omiin taitoihinsa. Vinkiksi kursseille osallistuville voin antaa seuraavaa: Kuuntele ohjeet, kysy jos et ymmärrä tai haluat selventää jotain. Muista, että kyseessä on harjoitustyö, joten voit tehdä ihan rennosti ja antaa virran viedä. 

Polkkaponin järjestämä tyhy-ilta
Polkkaponin minialbumi-tyhy-ilta.


Jos tuntuu, että omassa työssä jokin kohta ei ihan miellytä, niin onnittele itseäsi. Taitosi ovat niin hyvät, että pystyt huomaamaan kohtia joissa kehittyä. Nämä huomiot ovat yleensä hyviä oppimisen paikkoja ja niistä kannattaa ottaa rohkeasti kaikki irti. Keskustella niistä vetäjän ja muiden kurssilaisten kanssa.

Ikiaikalasin kurssilla.


Olen kerännyt tähän muutamia kursseja, joita on tulossa keväällä eri käsityöyrittäjillä. Lisää kursseja järjestäviä yrityksiä löytyy mm. Käsityökorttelin sivulta, ja monet yrittäjät järjestävät kursseja myös tilauksesta, esim. allekirjoittaneen lisäksi, tuo kuvissa esiintynyt Spirraali.

Nicekoru (Tampere):
Koruntekokurssi aloittelijoille su 15.02.2015 klo 16-18:30
 
Taavanainen (Helsinki):
Paketointikurssi Ma 9.3.2015 klo 17-19
Rannekorukurssi Ma 16.3.2015 klo 17-19

Tiltaltti (Keuruu):
Kuminauhakorut (lasten kurssi)
To 5.3.2015 klo 17-18.30
Kattovalaisin paperinarusta
Ti 24.3.2015 klo 18-20 JA to 26.3.2015 klo 18-19

Ikiaikalasi (Laukaa):
Kierrätyslasikurssi Su 29.3. 11-15

Jos tuntuu siltä, että kursseja enemmän haluaisit nähdä valmiita töitä, niin tänä viikonloppuna tapaat käsityöyrittäjiä seuraavista tapahtumista:

Vene 15 Båt messut Messukeskuksessa Helsingissä
Korunäyttely Design Airi Hietala, Suomen Kivikeskuksessa, Juuka
14.2. Ystävänpäivätapahtuma Pyynikin palloiluhallilla klo 10-16 Tampereella
Su 15.2. LASKIAISRIEHA & Kädentaitajien myyntitapahtuma Tallipihalla klo 11-16 Tampereella.

6. helmikuuta 2015

Käsityökortteli: Tervetuloa meille!

Mohairnalle: Metkuni


Kun tapaat uuden ihmisen, muodostunut ensivaikutelma pysyy mielessäsi pitkään. Samoin käy vieraillessasi ensimmäistä kertaa jonkun kotona. Muistat pitkään tuon kodin juuri sellaisena kuin sen näit ensimmäisellä kerralla. Tämä on se syy, miksi niin moni haluaa panostaa eteisen siisteyteen, kauneuteen ja toimivuuteen. Eteiseen vieras saapuu ensimmäisenä. Kaunis eteinen sanoo tulijalle omalla tavallaan: "Tervetuloa! Sinua on odotettu. Kiva kun tulit."

Suomen Käsityöyrittäjien Käsityökortteli-näyttelyssä "Kotimainen onkin kotimaista" esiteltiin Suomessa käsintehtyjä tuotteita huonekokonaisuuksina. Eteisen oli koonnut Kongaroon Marika Konga. 


Jakkara: Nooran verhoomo ja sisustus, painokangas: Nunnun, tervetuloa-taulu: Taide Milou, Solki-hatut: Anjo Allee, farkkulaukku: Hiia, heijastava kassi: Tikkerperi, kukka-korvalliset:pienet ORANSSIT, pitsiheijastin: moumou DESIGN, heijastava koru lumihiutale: TaavaNainen


Kudottu matto: Tylli, virkattu matto:Loruloimi


Puinen muunneltava lokerikko/kuutiot: Metkuni, tossut: Nunnun, pinkki polka dots pipo: Neenuska, Heijastava tähtipipo: Tikkerperi, turkoosi pitsilaukku: Risako

 
Vintage postcard-kukkarot: moumou DESIGN, heijastava huopasydän: Tikkerperi, avaimenperät usealle avaimelle: Kipriikka


Heijastin-liivit: Vinkee, lapsen ja aikuisen takki: KongaRoo, huivi: Jussakka


Kämmekkäät, panta, villaviitta, tuubikauluri: Paulanka


Seinällä oleva kangaslokerikko: Kipriikka,  Ruusuvalo: Paulanka


Vintage-tapetilla verhoiltu kattovalaisin: Maheka Design


 Muistitaulu: Tuuni, magneetit ja peilikortti: Minttumaa, avainkaulanauhat ja elämänlangat: Jussakka


Herne-taulu: Minttumaa


Pyöreä rasia: Maheka Design


Heijastavat lapaset: Tikkerperi


Applikoidut pipot: Teelikamenten


Kangaskorit: Nunnun