Olen Oda Koivisto. Yritän elättää itseni ja perhoskoirani Uldan käsillä tekemällä ja suustani tarinoita
suoltamalla. Neljännesvuosisata sitten minua puri Lapinkärpänen. Oireet olivat niin vakavat, että ainoaksi oikeaksi hoidoksi osottautui muuttaminen etelästä Inarin kunnan Kaamasen kylään. Asustelen ja teen töitä punaisessa talossa mäntykankaalla, oman lammen rannalla. Mihinkö olen menossa? Jalat kuljettavat sinne ja tänne, mutta muuten yritän olla menemättä yhtään mihinkään. Haluan opetella olemaan tässä ja nyt.
Millainen yrittäjä olet ja mikä on parasta/vaikeinta työssäsi?
Tavoittelen kauneutta. Siinä sivussa on valitettavasti tullut omaksuttua myös perisuomalainen sanonta ”vaatimattomuus kaunistaa”. Koen vaikeaksi ja vaivaannuttavaksi itseni ja töitteni kehumisen ja tätä taitoa yrittäjä kuitenkin tarvitsisi markkinoinnissa. Ihaninta on saada tehdä työtä, josta pitää. Luovuuden käyttö, itsenäisyys ja vaihtelevuus ovat parhaita asioita käsityöyrittäjän arjessa. Joinakin päivinä saan läträtä värien kanssa sydämeni kyllyydestä. Välillä olen lankojen, puuhelmien ja muiden materiaalien lisäksi itsekin kyynärpäitä myöden väriliemissä. Illalla näkee, että on tullut valmista. Saa nauttia työnsä tuloksista (ja hinkata käsiä säälliseen kuntoon).
Mistä nimi Jussakka?
Jussakka on aikoinaan perustettu aputoiminimeksi mieheni Jussin ja minun porotilalle. Töitä tekivät Jussi ja sen akka eli Jussakka. Akka on muuten minun mielestäni ihan hyvä sana – se kuvaa vahvaa ja kunnioitusta herättävää naista, oikeaa Pohjolan emäntää. Sittemmin Jussakan toiminta on keskittynyt käsitöiden valmistamiseen ja käsityömatkailuun sekä Lapin tarinoiden kertomiseen kuulijoille maailman eri kolkista.
Kuinka paljon töihisi vaikuttaa asuinpaikka ja taustasi?
Tulen monikulttuurisesta kodista ja asun monikulttuurisessa Inarissa. Kaikesta tästä on varmasti vaikutteita töissäni. Luontoäiti antaa töihini useita materiaaleja ja osa niistä on sellaisia, jotka ovat ominaisia juuri Lapille. Poronsarvet, luut ja nahka sekä monet nimenomaan pohjoisessa kasvavat värinlähteet kuten vaikkapa sudenkääpä.
Kuinka saat aikasi riittämään ja pidettyä langat käsissäsi?
Päivissä tuntuu aina olevan liian vähän tunteja – paljon jää viime tinkaan tai peräti tekemättä. Yritän pitää niskalenkkiä kaaoksesta lipuilla ja lapuilla, joita on joka pöydän kulmalla, kalenterin välissä ja joskus kylpyhuoneen peiliinkin liimattuna. Metsässä kulkeminen, luonto ja sen antimet antavat energiaa ja ovat vastalääkettä kiireelle.
Mieleenjäänein muistosi joka liittyy valmistamiisi tuotteisiin?
Tällaisia muistoja on paljonkin koska jokaiseen työhön on antanut kosolti rakkautta ja osan itsestään. Muistissa ovat ne useat ulkomaille lähteneet seinätekstiilit, joiden kanssa piti poseerata yhdessä uuden, onnellisen omistajan kanssa. Parhaita hetkiä omien töiden kohdalla koen silloin kun näen, että työ on todella mennyt suoraan asiakkaan sydämeen. Viime vuonna joulumyyjäisissä eräs rouva käveli määrätietoisesti luokseni sanoen: ”Tuo kehä vilkutti minulle jo metrien päästä. Se sanoi ihan selvästi haluavansa meille asumaan. Se on minun.” En unohda koskaan rouvan ihastunutta ilmettä ja sitä oranssinsävyiseen Loitsukehään ensisilmäyksellä syttynyttä rakkautta.
Jos saisit toivoa jotain yrittäjän elämääsi, mitä toivot eniten?
Ykkösenä toivomuslistalla olisi varmaan aikaa toteuttaa kaikki muhimassa olevat ideat.
Miten käsityöt ja tarinat liittyvät toisiinsa?
Käsitöillä itsellään on usein oma tarinansa kerrottavana, mutta minulle osa työstäni on kertoa matkailijoille pohjoisen kulttuurista, luonnonmateriaaleista ja niiden käytöstä perinteisissä käsitöissä. Käyn pitämässä matkailijoille tarinatuokioita, joissa yhdistyvät tieto, taito ja osallistuminen. Vieraat pääsevät myös omin käsin tekemään jonkin pienen esineen. Se voi olla vaikka sievä poronnahkainen pussukka salaisuuksia, toiveita tai Lapinmuistoja varten.
Väreistä, kauneudesta sekä rakkaimman perintönojatuolini löysistä jousista ja ulos tursuilevista pehmusteista tulee mieleeni Nooran verhoomo ja sisustuksen Noora Viitamiemi, jonka haastan seuraavaksi kertomaan itsestään ja yrittäjyydestään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti